The Pool – pool-skeittauksen lähtökohtia esillä Aalto2:ssa kesällä 2024

Aalto2-museokeskuksessa 18. toukokuuta avattava neljän näyttelyn The Pool -kokonaisuus yhdistää Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnön, kansainvälisen rullalautailukulttuurin sekä räp- ja hiphopkulttuurin.Kolmea rullalautailusta kertovaa näyttelyä yhdistää Alvar Aallon suunnitteleman Villa Mairean uima-altaan muotoilu ja sen vaikutus kansainväliseen skeittikulttuuriin. Rap- ja hiphopkulttuuria esittelevä näyttely avaa suomiräpin historiaa ja Keski-Suomen vaikutuksia koko hiphopkulttuurin kehittymiseen. 

0
609

Aalto2-museokeskuksessa 18. toukokuuta avattava neljän näyttelyn The Pool -kokonaisuus yhdistää Alvar Aallon arkkitehtuuriperinnön, kansainvälisen rullalautailukulttuurin sekä räp- ja hiphopkulttuurin.Kolmea rullalautailusta kertovaa näyttelyä yhdistää Alvar Aallon suunnitteleman Villa Mairean uima-altaan muotoilu ja sen vaikutus kansainväliseen skeittikulttuuriin. Rap- ja hiphopkulttuuria esittelevä näyttely avaa suomiräpin historiaa ja Keski-Suomen vaikutuksia koko hiphopkulttuurin kehittymiseen. 

Näyttelyn mielenkiintoisin kulma on tietenkin Alvar Aallon Villa Maireaan suunnitteleman uima-altaan merkitys kalifornialaisen uima-allas boomin syntymiselle. Tarina menee kutakuinkin niin että Alvar Aalto piirsi Villa Maireaan kalifornialaista uima-allasta hyvin paljon muistuttavan altaan – seuraavaksi maisema-arkkitehti Thomas Church vieraili Alvar Aallon luona, joka on se kohta missä tarina käy mielenkiintoiseksi. Church nimittäin tunnetaan muun muassa Donnell Gardenista, joka on paitsi yksi tunnetuimpia arkkitehtuurisia kuvauskohteita, myös yleisesti tunnustettu kalifornialaisen uima-altaan ensimmäisenä esimerkkinä. Onkin siis todennäköistä että Thomas Church sai vaikutteita Aallon työstä ja vei ne mukanaan Kaliforniaan, joka johti lopulta aluetta koetelleen kuivan kauden kautta pool-skeittauksen syntyyn. Tämän tarinan yksityiskohtiin palataan näyttelyssä tarkemmin Juho Haaviston kuratoimassa näyttelykokonaisuudessa, jossa läpileikataan suomalaista sekä kansainvälistä skeittihistoriaa sekä sen kehitystä pooleista kaduille. Arkkitehtuurin merkitys skeittauksen kehittymiselle on valtava, niin katu- kuin kaariskeittauksessakin.

Näyttelyn lehdistötilaisuudessa Lizzie ja Arto kertoivat omasta osuudestaan etäyhteyden välityksellä. Lizzie korostaa puheissaan skeittikulttuurin avoimuutta ja vastaanottavuutta. Suomesta hän nostaa esiin taas DIY-kulttuurin vahvuuden ja esimerkiksi Tampereen ja Suvilahden. Lizzien kiinnostus designiin, muotiin ja visuaaliseen kulttuuriin on vahva myös skeittimaailman laatikon ulkopuolella – se voi mukautua monenlaisiin foorumeihin, kuten esimerkiksi Vogueen.

Arto Saari otti yhteyttä kotoaan Hawaijilta. Prosessi näyttelyn kokoamiseen oli vielä kesken, mutta teemoiksi on alkanut muodostua skeittikulttuuri, Arton oma matka siinä, sekä näyttelyn pääteema, eli Alvar Aallon merkitys pool-skeittauksen syntymiselle. Sitä kautta skeittauksen tarina laajenee myös surffaukseen, joka Artolle on nykyään myös lähellä sydäntä, luonnollisesti myös nykyisen kotipaikkansa takia. Näyttelyyn on tulossa laaja kattaus Arton valokuvia vuosien varrelta, niin pooleista, aalloilta kuin myös kaduilta. Pool skeittauksesta Arto kertoi kiinnostuneensa jossain vaiheessa ja alkaneensa dokumentoimaan backyard pool -kulttuuria. Jokainen pool on vähän erilainen, paikat ovat mielenkiintoisia ja monesti niissä oleminen vähän jännää ja niin edelleen. Se on oma alakulttuurinsa skeittikulttuurin sisällä – ”Backyard pools are the real thing” Arto kommentoi.

Arto kertoo myös skeittaajan ja kuvaajan välisestä luottamuksesta ja siitä kuinka kauan sen saaminen kestää. Vaikka Arto kuvasi skeittikuvia aina tilanteen sattuessa eteen niin kesti yli 10 vuotta ennen kun hänelle alettiin soittamaan varta vasten, että täällä olisi kuvattavaa. Skeittaaja ei halua kuulla isoa temppua yrittäessään ”one more”, vaan skeittaaja haluaa luottaa siihen, että kuvaaja saa tallennettua tempun silloin kun se menee. Tämän luottamuksen saavuttaminen ei ole ihan nopea ja helppo tie.

Jyväskylän suomirap-historiaa ja sen merkitystä käsittelevä osuus nivoutuu myös hienosti osaksi näyttelykokonaisuutta, sillä hip hopilla on ollut valtava merkitys 90-luvun skeittikulttuurille ja toisin päin. Hip Hop, suomirap ja moderni skeittikulttuuri kävelivät hyvin pitkälle samoja polkuja läpi 90-luvun ja pitkälle sen jälkeenkin, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kun samanmieliset ihmiset löysivät itsensä samoista paikoista. Omaehtoisuus, kaupunkitilan haltuunotto ja itsensä ilmaisu olivat molemmille kulttureille yhteisiä teemoja. Yhtenäisyykisä löytyy yllättävistä paikoista kun näyttelyä koostava Soul Valpio esittelee etäyhteyden välityksellä Arto Saaren signature farkkuja, mitkä edelleen omistaa. Jyväskylässä hip hop kulttuurin ja skeittauksen leikkauspisteitä on ollut muun muassa Sepänaukio ja yökerho Domino/Blaze, joka oli sekä skeittaajien, rap fanien ja muiden samanmielisten kokoontumispaikka. Monet löysivätkin kiinnostuksen rap-musiikkiin skeittileffojen kautta. Näyttely valotta sitä kehitystä, miten Jyväskylä muodostui ”Suomen hip hop pääkaupungiksi”.

Aalto2 kesän näyttelyspektaakkeli koostuu siis neljästä kokonaisuudesta:

Aalloilta asfaltille – skeittikultuurin ja arkkitehtuurin leikkauspisteitä 18.5. – 15.9.2024

Aalloilta asfaltille -näyttely kertoo, miten Alvar Aallon suunnitteleman Villa Mairean vapaamuotoinen allasmuotoilu löysi tiensä Yhdysvaltoihin ja kuinka Kaliforniassa syntyi uusi urbaani kaupunkikulttuurin ilmiö. Uima-altaan munuaismaisesta muodosta on monen mutkan kautta ja vuosikymmenten jälkeen muodostunut pool-skeittauksen symboli.
 
Aalloilta asfaltille -näyttely on pikakurssi skeittikulttuuriin. Se esittelee ja etsii skeittauksen ja arkkitehtuurin välistä suhdetta sen syntyhetkistä lähtien. Näyttely on sukellus musiikin, lehtien, filmien, lautagrafiikoiden, tyylin, vaatetuksen sekä kaduilla ja skeittiparkeissa tapahtuvan rullalautailun maailmaan. 
 
Näyttely tarjoaa myös arkkitehtuurista ja kaupunkikuvasta kiinnostuneelle yleisölle mahdollisuuden katsoa rakennettua ympäristöämme toisella tavalla.

Aalloilta asfaltille -näyttelyn on kuratoinut Juho Haavisto ja sen tuottaa Alvar Aalto -säätiö.

Lizzie Armanto: Värit/Colors 18.5. – 15.9.2024

”Rullalautailussa on kyse paljolti henkilökohtaisesta ilmaisusta. Se antaa sinulle mahdollisuuden olla osa yhteisöä ja samalla olla oma itsesi valitsemasi tyylin ja temppujen avulla.” – Lizzie Armanto

Colors-näyttely esittelee skeittikulttuuria tunnetun amerikansuomalaisen ammattirullalautailija Lizzie Armannon silmin. Nimensä mukaisesti Colors käsittelee skeittaamisen moninaisuutta, suvaitsevaisuutta ja värikkyyttä. Näkökulmina ovat paikat, temput, laudat ja yhteisöt.

Rullalautailija katsoo ympäristöään skeittimahdollisuuksien kautta. Näin myös aikanaan Villa Mairean uima-altaan insiproimat epäsäännöllisen muotoiset uima-altaat päätyivät skeittipaikoiksi Kaliforniassa. Aalto-fani Lizzie esittelee näyttelyssä omia suosikkipaikkojaan ja kertoo suhteestaan Aaltoon.

Vaikka Lizzie on Olympialaissa Suomea edustanut huippu-urheilija, ei kilpailu ole skeittaamisen ytimessä, vaan jokaista kannustetaan kokeilemaan juuri itselleen sopivia temppuja. Skeittaaminen on samalla mitä suuremmissa määrin itseilmaisua ja skeittilaudat ovat tärkeä osa tätä. Näyttelyssä esitellään Lizzien Olympia-taivalta ja hänen omia suosikkilautojaan. Skeittaaminen on yhteisöllistä toimintaa ja Lizzie Armannolle Suomi ja suomalaiset skeittiyhteisöt ovat erityisen läheisiä.

Colors-näyttelyn toisena kuraattorina toimii Jarkko Lehtopelto. Näyttelyn tuottaa Alvar Aalto -säätiö.

Kuva: Michael Burnett

Concrete Currents – Arto Saaren valokuvia 18.5. – 27.10.2024

”Nämä valokuvat avaavat henkilökohtaisen näkymän alakulttuuriin nimeltä rullalautailu – alakulttuuriin, joka on muovautunut takapihojen uima-altaista ja kaupunkien jättömaiden vastakulttuurista olympiaurheiluksi.” – Arto Saari

Arto Saari aloitti rullalautailun 1990-luvun alussa Alvar Aallon Seinäjoen keskustaan suunnittelemien rakennusten katveessa. Täytettyään kuusitoista hän muutti Kaliforniaan Yhdysvaltoihin tavoitellakseen uraa ammattiskeittaajana ja nousi 2000-luvun alussa yhdeksi urheilulajin tunnetuimmista ammattilaisista. Trasher Magazine valitsi Saaren vuoden rullalautailijaksi vuonna 2001. Kunniamaininta on maailmanlaajuisesti suurimpia palkintoja, jonka rullalautailijana voi saavuttaa.

Jätettyään ammattilaisskeittauksen Arto Saari on syventynyt valokuvaukseen. Hänen ainutlaatuinen kykynsä vangita kuviinsa raakaa tunnetta ja energiaa on saavuttanut nopeasti tunnustusta. Arto ei keskity kuvaamaan vain rullalautailua vaan myös katukulttuuria, musiikkia ja elämän inhimillisyyttä. Hänen kuvistaan välittyy tuntemus vapaudesta, kapinallisuudesta ja kauneudesta, jota hän löytää yllättävistäkin paikoista.

Concrete Currents -näyttelyn tuottaa Keski-Suomen museo.

Andrew Raynolds. Kuva: Arto Saari

Pääkaupunki – Sämplejä JKL-räpin historiasta 18.5. – 5.1.2025

Rap-musiikki on maailmanlaajuisesti suosituin musiikkigenre ja osa hip hop -kulttuuria. Tämä on näkynyt myös kotimaassamme, jossa Jyväskylä on nimetty jo vuosikymmen sitten Suomiräpin pääkaupungiksi. Keski-Suomen sydämestä on noussut vuosien ajan menestyviä artisteja, tuottajia ja hip hop -kulttuurin voimakkaita vaikuttajia. Pääkaupunki-näyttely valottaa tätä tarinaa ja taustoittaa sitä, kuinka Jyväskylän hip hop -kulttuuri kasvoi vuosien 1990-2015 aikana ruohonjuuritasolta suomalaisen rap-musiikin suunnannäyttäjäksi. Näyttely esittelee tiivistetysti myös 50-vuotisen hip hop -kulttuurin syntytarinan ja taustat sen räjähdysmäisestä noususta New Yorkin Bronxista maailmalle.

Pääkaupunki-näyttelyn suunnittelussa ovat olleet mukana ryhmä Jyväskylä-räpin pioneereja: Ossi Valpio (Soul Valpio), Pyry Jaala (Are) ja Joni Vanhanen (Joniveli / WANHA). Näyttelyn äänimaailman on suunnitellut Joni Vanhanen. Näyttelyn tuottaa Keski-Suomen museo.

Aalto2-museokeskus on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön kohtaamispaikka Jyväskylässä.

Teksti: Mikko Kempas