Skeittipaikkaseminaari kokosi yhteen skeittaajat ja kaupunkisuunnittelijat Tiivistämölle – keskustelua monimuotoisista ja inklusiivisista liikuntatiloista

Suomen rullalautaliitto yhdessä Aluehallintoviraston kanssa järjesti Suvilahden Tiivistämöllä seminaarin, joka pureutui skeittauksen rooliin osana kuntien liikuntapaikkatarjontaa ja kaupunkisuunnittelua. ”Skeittipaikat ja muut vaihtoehtolajien tilat vahvistamassa kuntien liikuntapaikkatarjontaa” -seminaari toi hyvin yhteen asiantuntijoita, harrastajia sekä kaupunkien ja kuntien viranhaltijoita keskustelemaan siitä, kuinka luoda monimuotoisempia ja inklusiivisempia ympäristöjä omaehtoiselle harrastamiselle ja mikä on skeittiparkkien merkitys liikuntapaikkojen kirjossa.

Seminaari oli suunnattu erityisesti niille, jotka työskentelevät liikunnan, nuorison, kaupunkiympäristön tai tilasuunnittelun parissa. Tilaisuus tarjosi kattavan katsauksen skeittauksen nykytilaan Suomessa sekä mahdollisuuksiin kehittää lajille suotuisampia harrastusmahdollisuuksia, tiloja ja kaupunkiympäristöjä. Paikalle oli tullut kuntien ja kaupunkien työntekijöitä ilahduttava määrä, jopa Rovaniemeltä saakka.

Päivän aloitti Paavo Arhimäki. Arhimäen mukaan kaupunki tiedostaa skeittauksen monimuotoisuuden toisaalta urheilulajina ja toisaalta sosiaalisena yhdessäolona ja kulttuuriharrastuksena. Monissa tutkimuksissa näkyy omaehtoisen liikunnan valtavan suosion kaikissa muodoissaan ja näissä lajeissa ei ole samalla tavalla havaittavissa teini-ikäisten drop out -ilmiötä, kuten perinteisissä joukkuelajeissa. Suvilahden tilanne aukesi puheessa sen verran, että Arhimäki on voimakkaasti tukemassa purettavan parkin tilalle sekä väliaikaista että myöhemmin isompaa, pysyvää parkkia.

Ylitarkastaja Jarkko Rantamäki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta puhui aluksi luovan ajattelun merkityksestä nuoriso- ja liikuntatilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän painotti tilojen monikäyttöisyyden ja käyttäjälähtöisyyden tärkeyttä, erityisesti nuorten omaehtoisen toiminnan tukemisessa.

Seuraavaksi Suomen Rullalautaliiton Santeri Sihvonen esitteli skeittipaikkojen nykytilaa Suomessa ja vertaili tilannetta naapurimaiden käytäntöihin. Hän toi esiin myös skeittipaikkojen hallinnoinnin hajanaisuuden eri kunnissa sekä esitteli uuden Skeittiparkkioppaan, joka toimii työkaluna parempaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Santeri Sihvonen valoittaa tapahtuman ideaa ja tarkoitusta seuraavasti: ”Tapahtuman tarkoituksena oli ennen kaikkea lisätä osallistujien tietoutta skeittipaikoista sekä skeittauksesta julkisessa tilassa. Tarkoitus oli käydä läpi nykytilannetta ja tuoda tietoa siitä, mitkä asiat vaativat panostamista. Lisäksi halusimme tuoda esille mitä kaikkia aspekteja skeittauksen ja sen tilojen tukemiseen liittyy. Esimerkiksi, että mitä vaikutuksia vaikka jollain keskeiselle paikalle sijoitetulla plazalla voi olla yhteisölle ja kaupungille. Toki tarkoitus oli myös valottaa sitä missä monet hankitaprosessit kosahtaa, ja miten tässä voi päästä eteenpäin. Gustav esitteli toimintamalleja ja projekteja Malmöstä, ja aattelen et niiden juttujen kuuleminen täällä osu tosi hyvää saumaan. Niiden toiminta on ja kaupungin tuki on kuitenkin aika seuraavalla tasolla verrattuna mitä meillä on. Meillä hallitilanne on monessa paikkaa surkea ja huoltohommat ei toimi. Myöskin yhdistykset taistelee toimintaedellytyksistä, koska skedeys on niin väliinputoaja, mitä tulee rahoituksien saamiseen eri toimialojen piiristä. Haluttiin välittää viestiä kuntien ja ministeriöiden virkahenkilöstölle, mutta myös tuoda ns. skedepaikkojen saralla työskenteleviä henkilöitä yhteen. Ja toki tämän seminaarin puuhaaminen ja yhteistyö AVI:n kanssa lähti tuon Skeittiparkkioppaan tekemisestä, niin myös sen levittäminen oli yksi pointeista.”

Seuraava lavalle nousi Heikki Pölönen, RUJO Skateparks Oy:n toimitusjohtaja, joka avasi skeittiparkin rakentamista erityislaatuisena rakennushankkeena. Hänen puheensa valotti, miten tekniset ja arkkitehtoniset ratkaisut yhdistyvät skeittikulttuurin tarpeisiin. Heikin esityksessä tuli vahvasti esiin myös skeittiparkkirakentamisen problematiikkaa liikuntapaikkojen kirjossa – muun muassa huolto ja sen vastuualueet ovat jatkuva ongelma skeittiparkkien ylläpidossa. Tähän ollaan vasta nyt herätty ja asiaa ollaan edistämässä myös liiton puolelta.

Tutkija Mikko Kyrönviita Tampereen yliopistosta tarkasteli skeittiyhteisöjen merkitystä sekä harrastajille että kunnille. Hänen esityksensä korosti yhteisöllisyyden, osallisuuden ja epämuodollisen toiminnan arvoa niin sosiaalisesti kuin rakennetun ympäristön näkökulmasta. Esityksessä paneuduttiin paljon Tampereen esimerkkeihin, muun muassa Kulttuuritalon ”Renno Plazaan” ja sen vaikutuksessa varsin rauhattoman ympäristön rauhoittamisessa yhdessä paikallisten toimijoiden ja skeittaajien välillä. Keskeisessä sijainnissa toimiva skeittipaikassa skeittaajat ovat toimineet ”välittäjänä” paikan rauhattomamman väen ja toimijoiden välillä ja yhdessä on paikalle pystytty tuomaan turvallisempi ilmapiiri, jonne lapsetkin uskaltavat perheineen tulla vaikka skeittikouluun.

Harrastuspaikkojen merkityksen yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtäminen onkin tällä hetkellä yhä tärkeämpää muun muassa Espoossa, jossa Keran hallin purkamisen vanavedessä Espoon kaupungilla olisi oiva mahdollisuus lähteä tukemaan uutta hallia – vaneriakin olisi nyt edullisesti saatavilla. Kaupungin puolelta on kumminkin tullut lähinnä eioota – mikä on hämmentävää ottaen huomioon skeitti- ja skuuttiparkkien liikuttavuuden hankalissa kohderyhmissä, kuten teinien keskuudessa.

Kahvitauon jälkeen yleisö sai kuulla päivän odotetuimman esityksen, kun Gustav Svanborg Edén, Malmön kaupungin projektipäällikkö, kertoi kaupungin kehityksestä globaalisti tunnetuksi skeittikaupungiksi. Hän esitteli Love Malmö -projektin ja kaupungin periaatteita skeitattavan infrastruktuurin tuottamisessa, joka tukee sekä paikallista harrastamista että kansainvälistä skeittiturismia. Malmö toimi esimerkkinä siitä, miten skeittaus voi nivoutua osaksi urbaania infrastruktuuria ja houkutella sekä harrastajia että matkailijoita. Gustavin esitys oli erinomainen ja toivottavasti auttoi kaupunkien työntekijöitä ymmärtämään skeittikulttuurin moninaisuutta. Suurena teemama Gustav korosti skeittiparkkien merkitystä sosiaalisen pääoman rakentajina, arvoa jota rahassa on vielä vaikea mitata. Suomessa halli- ja parkkikeskustelu pyörii paljon rahan ympärillä, jossa pohditaan pääsymaksyja ja tuottoja (pitäisikö niiden olla mm. maksullisia, paljonko parkkikäynti saa maksaa), mutta Gustavin lähestymistapa liittyi paljon siihen paljonko skeittiparkit voivat tarjota pääomaa sosiaalisen hyvinvoinnin eteen. Tällä on myös paljon tekemistä aktivoinnin kanssa, jossa Malmö on ollut etunenässä jo pidemmän aikaa. Skeittiparkit ja tapahtumat eivät ole toisistaan irrallisia asioita, vaan kokonaisuutta suunnitellaan yhdessä ja tällä pyritään tuomaan lisäarvoa yhteisöön. Parkki ei ole vain projekti, joka päättyy kun parkki on valmis – siitä projekti oikeastaan vasta alkaa. Tarvitaan kevyen kynnyksen tapahtumia, mitkä auttavat kehittämään yhteisöä skeittiparkin ympärille ja pitävät esimerkiksi sen kehittämiseen osallistuneet ihmiset yhdessä vielä parkin valmistumisen jälkeenkin.

Päivän päätteeksi käytiin monipuolinen paneelikeskustelu, jossa pureuduttiin seminaaripäivän teemoihin eri näkökulmista. Tilaisuus huipentui loppusanoihin ja johdatukseen Suvilahden DIY-skeittiparkille, joka toimi esimerkkinä omaehtoisesta, ruohonjuuritason skeittipaikkarakentamisesta.

Santeri summaa tapahtuman onnistuukseni ja jatkaa: ”Saatiin todella hyvää palautetta, että tämmöstä tapahtumaan on odotettu pitkään. Myös keskustelua ja kysymyksiä olisi riittänyt enemmän kuin meillä oli aikaa, eli alustukset olivat todella kiinnostavia ja informatiivisia. Gustavin Malmön setti oli huikea, kuin myös kaikki keskustelut hänen kanssaan tapahtuman ympärillä! Myös osallistujajoukko oli aikalailla juuri sitä mitä haluttiin. Ehkä tapahtumien ja kaupunki-imagojen parissa työskentelevät sekä suurten medioiden henkilöt puuttuivat, mutta muuten tavoitettiin oikein moninainen yleisö suunnitteluarkkitehdeistä nuorisopalveluiden kautta ministeriöväkeen. Ja myös monet skeittiyhteisön tyypit pääsi tapaamaan toisiaan pitkästä aikaa, niin näin jälkeenpäin ajateltuna tämä tapahtuma toimi myös hyvänä alustana jatkolle. Aattelen kyllä, että tämmöset fyysiset tapaamiset höllii aina vaikka niitä ei tässä viime aikoina olekaan hirveesti järjestetty.”

Entä onko konseptille luvassa jatkoa?

”Varmasti tullaan järjestämään tulevaisuudessakin tämän tyylisiä tapahtumia, mutta seuraavat tulee olemaan tätä tapahtumaa aiheeltaan kohdennetumpia. Tästä me kuitenkin jatketaan tuota ns. perustyötä kaupunkien, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toivomme tietysti et tämän jälkeen meitä ja paikallisyhdistyksiä kutsutaan entistä enemmän ja aikasemmissa vaiheissa tapaamisiin, joissa voidaan sitten vaikuttaa saada jengin ääni kuuluviin.

Tänä vuonna tuskin tulee mitään suurempaa, tai jos saadaaan jostain rahoitus, niin mistä sitä tietää…Nyt pitää varmasti loppuvuosi keskittyä suoremmin paikallisyhdistysten jeesaamiseen. Tapahtumien saralla koitetaan loppuvuodesta panostaa SM-kisojen uudistamiseen silleen et ne kiinnostaisi laajempaa yleisöä. Selkeytetään konseptia, ja koitetaan mennä kohti mallia, missä missä meillä ois yksi iso tapahtuma, max. 2. Tänä vuonna meillä onkin tulossa niinku kaks isompaa tapahtumaa eli kesällä Park + Plaza Jam Kuopiossa ja sitten kunno iso Street- ja Vert -viikonloppu tiimikisoineen ja best trickeineen loppuvuodesta Tampereella” Santeri kertoo Liiton loppuvuodesta.

Teksti: Mikko Kempas Kuvat: Keke Leppälä