Eemi Ahonen

0
944

Skeittimedian suurkuluttajana Eemin silmä ei ole ihan sillä perinteisellä tavalla kriittinen. Eemi näkee yhtä lailla rikkautta kaikissa kisakoosteissa, kaveriporukoiden leffoissa ja videoblogeissa. Eemi ei kiinnitä huomiotaan siihen, mikä sisällössä on mahdollisesti hänen mielestään pielessä, vaan siihen, mikä siinä sisällössä on arvokasta ja kiinnostavaa. Kurbiteknon, kaarien räsäyttelyn ja spottijatsin tulvasta Eemi kaivelee harkiten ne vaikutteet, jotka sitten lautansa päällä masteroi suvereenisti. Eemi ei myöskään suhtaudu harrastevälineisiin perinteisen kriittisesti, vaan kun teilistä irtoaa pala, Eemi löytää kyllä tavan hyödyntää tuota uudenmallista teiliään. Kaikkinensa kova ja ovela ukko on and off the board.

-Kämppätoveri S. Martikainen

Fs boardslide

Oot Mikkelistä? Aloititko siellä skeittaamaan, ja miten löysit laudalle?

Juu, aivan oikein, ja siellähän se alkoi. Joskus vuonna 1999 sain ensimmäisen kosketuksen skeittilautaan. Yritin selvittää mutsilta, mistä lauta oli peräisin, eikä hänelläkään ollut mitään hajua. Mutsin mukaan se löydettiin ehkä Prisman pihalta, ja kun hän yritti tivata mistä, niin sanottiin, että lauta oli hylätty. Asuttiin silloin omakotitalossa, ja meidän pihalla oli pieni alue routinutta laattaflättiä, joka meni loivana mäkenä nurtsille. Yksi kohta flätissä oli routinut niin paljon, että laatoista oli muodostunut ikään kuin mielikuvitusheitto, jota skeitattiin. Se kompliitti oli varmaan yhtä painava kuin mun tuonaikainen elopaino eli se ei kulkenut kotipihalta mihinkään, mutta isoveli skeittasi siihen aikaan aktiivisemmin.

Päästiin 2000-luvulle, ja näin ekan kerran skeittariporukan Mikkelin satamassa liekittämässä siniseksi maalattuja härveleitä. Tunnelma oli aivan epätodellisen hieno: aurinko paistoi kirkkaasti, ja aivan kuin olisin jossain jenkeissä katsomassa pro-skeittaajia. Silloin muistan lähteneeni veljen laudalla boksin päältä ja tajusin, että skeittaus on maailman siisteintä ja aloin säästämään rahaa omaan lautaan. Kaveri Lasse oli kans kiinnostunut lajista, ja alettiin yhdessä säästämään rahaa. Meillä oli jo tiedossa, että Prismassa maksaa 200 markkaa banaanin mallinen Killerlooppi. Rahat säästettyä lähdettiin laudan ostoretkelle, ja muistan kassaneidin olevan hämillään, kun molemmat maksettiin pienillä kolikoilla; varsinkin Lassella oli iso purkki täynnä pieniä kolikoita, ja siinä se alkoi hädässä laskemaan niitä rahoja.

2002, kun Jyväskylän Keskus oli juuri vaihtunut Laminaksi, kävin hakemassa ekat kunnon välineet: Darkstarin 56 mm renkaat, Destructon trukit, jotkut kultaiset laakerit, ruuvit, ja kävin erikseen hakemassa Mikkelin Sportiasta Spartakin 7.3” laudan. Siitä homma lähti kunnolla vauhtiin, ja ikää oli 10 vuotta.

Mikkelin skeittiskene nykyään?

Voi hyvin! Mm. Kassu, Elias, Johan ja Pesonen liekittävät ihan huolella siellä. Myös Kauppisen veljekset Aake ja Kusti käyvät aika ajoin Mikkelin apajilla, jos ovat porukoillaan Pertunmaan suunnalla.

Kiitettävän määrän myös uusia nuorukaisia näkee aina siellä ollessaan. Ahmed on ihan kingi ja muut sikalan jengistä kans.

Vaikka et oo useempaan vuoteen siellä asunut, niin tulee vissiin edelleenkin puuhailtua ainakin DIY:n ja hallin merkeissä?

Ei siellä todennäköisesti juuri mitään olisi tapahtunut ilman hyvää ystävääni Markus Roosia: hänellä on ollut intohimoa toteuttaa sinne koko ajan uutta, ja itse olen toiminut lähinnä renkinä. DIY:stä on aidatusta tilasta vielä puolet käyttämättä, ja halli pitäisi tuhota lähes kokonaan osiin ja tehdä uudet härvelit sinne – tälläkin hetkellä siis hommaa riittää.

Muutit vuosi sitten kesällä Turusta Helsinkiin. Miltä on tuntunut asua täällä?

Kyllä mä Turkua lämmöllä muistelen, mutta oon kyllä hyvin kotiutunut tänne. Blessiä Turkuun!

Early Grab Method – Tuhkimo DIY

Kauankos nyt sitten asuit Turussa?

Kuusi vuotta, jona aikana ehdin asua neljässä eri kämpässä. Yhden vuoden asuin homeisessa puutalossa, jossa suihkuna toimi pillupuhelin. Siellä myös tippui laatat kylppärin ja keittiön seinistä ja elin silloin lähestulkoon dyykatulla safkalla.

Mikäs sai tulemaan Helsinkiin?

Ex-tyttöystäväni asui Helsingissä ja sai ylipuhuttua, että muuttaisin tänne, mutta erottiin heti muuton jälkeen. Olin myös miettinyt pitkään uudelleen kouluttautumista ja pistin hakemukset menemään pariin kiinnostavaan paikkaan Helsingissä ja pääsin sitten opiskelemaan nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.

Kun skeittaat nykyään ns. kalalaudalla, jossa ei ole nosea, niin miten tähän päädyit?

2018 Turun hallilla pidettiin poolikisat ja skeittasin niissä mun vanhalla Powellin Frankie Hillillä, ja silloin oikeastaan huomasin, että mun skeittaus ei ole niin teknistä, että tarttisin kapeaa normilautaa. Viimesin tikki oli, kun pyöräytin nilkan ympäri tossa vuosi sitten, ja sen johdosta päädyin ostamaan kruiseriksi 10.75” laudan, johon laitoin 215:t Indyt, jotka sain kaverilta vaihdettuani mun polkupyörän sille. Sehän oli ihan täydellinen lauta mun makuun, ja hurahdin noihin kaloihin lopullisesti.

Minkälaista skeittaamista fiilistelet? Kun lautakin on tuon mallinen, fiilisteletkö paljon myös sen ajan skeittaamista?

Tätä voisi verrata vaikka musamakuuni eli tosi laajasti tykkään kaikenlaisesta, ja jotkut yksittäiset timantit kolahtaa enemmän. Jos jotain yksittäisiä pitää mainita, niin kasarilta Powellin Propaganda ja tuoreet kotimaiset HOG-pätkät ovat olleet vahvaa kamaa pohjoisen pojilta.

Smith Tailgrab.

Sinulta kun tuntuu matskua tippuvan niin helposti, on varmaan jotain videopätkää tulossa jossain vaiheessa?

Halmisen Mikko on tekemässä ainakin kolmen vuoden leffaprojektia, johon on tulossa useilta Turku-frendeiltä kokonainen partti, ja se tässä tulee ainakin päällimmäisenä mieleen. Se on kai tulossa ulos ensi vuonna. Markus varmaan laittaa joskus Kuplan kaikkien nähtäväksi, ja hänen kanssaan ollaan myös paljon kuvattu tuoreempaa.

Myös Miro Silvennoisen tietokone on varmaankin räjähtämispisteessä, kun se on jaksanut kaappailla omien lisäksi myös muidenkin tyyppien kassuja. Itsekin olen syyllisenä, koska olen myös heittänyt sille lukuisia hi8-kassuja, jotka ovat vielä enimmäkseen 120 minuutin kassuja.

Vallitsevaan covid-19-tilanteeseen pakollinen kyssäri: millä tavalla korona on vaikuttanut sinuun ja tekemisiisi – vai onko vaikuttanut mitenkään?

Sitä on tosi onnekas, etten ole edennyt elämässä tämän pidemmälle, ja siten tilanne ei ole vaikuttanut omaan elämään liiemmin. Voimia kaikille, joilla tilanne on toinen!

Mun elämään kuuluu normaalia useammin käsien pesua ja turvavälien noudattamista, ja tulin just ennen isompia matkustusrajoitteita Kanarialta, ja totuin siellä kunnolla perseen pesemiseen enkä muutenkaan tajua tuota ihmisten vessapaperihamstrausta tai muuta turhaa ylikuluttamista näin yleiselläkin tasolla ajateltuna.

Haluatko lähettää terkkuja tai kiitoksia?

Kiitän ensimmäisenä totta kai perhettä kaikesta tuesta – etenkin siskolle kiitoksia sun terapeuttisesta olemuksesta, jos mulla on ollut vaikeuksia elämässä. Kiitti kuvaajille, kun ootte jaksaneet tallentaa (Markus Roos, Miro Silvennoinen, Antti Heikkinen, Mikko Halminen, Juhani Haapala, Matti Halme ja muut). Kyynärfemmat jäbälle tästä prokkiksesta! Voikaa hyvin!

Teksti ja kuvat: Toni Mustonen

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän