Me Hang Upissa saimme joku aika sitten palautetta siitä, minkälaista skeittausta esitämme mediassamme. Palautteen sai aikaan Penan kansikuva, jossa Pena kädellään kurbipökäleseen nojaten kiipeä Pasilassa seinäkurbiin krooked-asentoon. Palautteen mukaan meidän ei pitäisi esittää tälläistä, koska kuulemma jos ulkomaan skeittaajat tulevat katsomaan sivujamme niin vaikutamme ”mongoloideilta” vaikka täällä on kuulemma hyvä skene ja paljon hyviä skeittajia, jotka osaavat ”oikeasti skeitata”. Jos joku kuvittelee, että kyseessä on joku yksittäisen ihmisen purkaus, niin asia ei valitettavasti näin ole, sillä vastaavaa palautetta tulee tasasin väliajoin, myös skeittipiireissä hyvin tunnetuilta ”vaikuttajilta”.
En ole eri mieltä palautteen viimeisestä lauseesta – siitä, että meillä on hyvä skene – kaikesta muusta kyllä, varsinkin nykyään. Itse en ole ikinä ollut paras skeittaaja, mutta minulle skeittauksen vahvuus oli alusta saakka oli se, että siinä voi saada äänensä kuuluviin vaikka ei olisi paras tai edes keskitasoinen – on silti mahdollista olla osa skeittaajien yhteisöä ja luoda siinä asioita, jotka jollain tavalla koskettavat jotain muuta Suomessa. Joku voi saada kiksit skeittaamiseen siitä, että näkee jonkun skeittaavan eri tavalla kuin ”normit” antavat myöten; oli kyse sitten ihmisestä tai skeittauksesta. Vaikka itse mielestäni skeittauksella toin esiin skeittauksen monipuolisuuden ilosanomaa, olin silti pitkän aikaa samassa suossa pysyen portinvartijana, jolla oli vankat mielipiteet siitä, mikä on hyvää skeittausta ja mitkä ovat oikeita temppuja ja niin edelleen. Onneksi ihmisillä on mahdollisuus kehittyä ja ymmärtää, että tämä ei ole niin vakavaa; jos joku skeittaa kädet seinässä tai jalat maassa niin ei se ole minulta pois vaikka pitkän aikaa halusin tuoda mielipidettäni julkisesti ilmi, siitä mikä on ”kunnollista skeittausta”, vaikka oma katsonta kantani oli olevinaan avarakatseinen, oli se silti samaan aikaan yhtä suppea kun tämän palautteen lähettäjänkin.
Tampereen Filmifestivaaleilla esitettävä dokumentti ”Humanity Stoked” puhuu pitkälti tästä samasta aspektista, tosin laajemmalla skaalalla, joka ei skeittauksen monikymmenvuotisen historian jälkeenkään ole itsestään selviö. Skeittauksen suurin voima ei koskaan ole ollut tempuissa, vaan vapaudessa ja vapaassa kontaktissa oleminen ympäristömme kanssa. Skeittauksen painolasti on ollut ”aitous” – joka on pyrkinyt määrittelemään abstraktisti, mitä skeittauksen pitäisi olla. Mitä kauemmin olen skeittimediaa tehnyt, sitä selvemmäksi minulle on tullut, että se mistä meidän pitää kertoa on skeittauksen monimuotoisuus, eikä se miten monta erilaista flippiä kurbista voi tehdä ulos, koska siinä ei loppujen lopuksi ole paljon kerrottavaa, eikä se ole enää ”taistelu” mitä voisi edes voittaa – skeittaus muuttuu ja elää – halusit sinä sitä tai et.
Humanity Stoked pureutuu paljon rotuun, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen ja niiden vapauden kasvamiseen skeittiyhteisössä ja siihen taisteluun, jota ensimmäiset tummaihoiset, aasialaiset, homoseksuaalit, naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähistöt ja vastaavat ihmisryhmät ovat joutuneet käymään tullakseen hyväksytyksi hyvin valkoihoisessa/miesvaltaisessa industryssä ja yhteisössä.
Ääneen pääsee muun muassa Tony Hawk, Lizzie Armanto, Vanessa Torres, Chad Muska, Brian Andersson, Ray Barbee ja monet vähimmistöjen edustajat ja kulttuurivaikuttajat. Skeittauksen mikrotarinaa heijastetaan suurempaan tarinaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa, jossa erilaisuuden pelko ja toisten ymmärtämättömyys heijastuvat vihana konservatiivien ja liberaalien ryhmien välillä ja niiden sisällä puolin ja toisin.
Henkilöhaastattelut ovat dokumentin suola. Itse dokumentin tekijä, Michael Ien Cohen, on masennuksesta kärsinyt skeittaaja ja filmin tekijä, jonka motivaattori videon tekemiseen on selkeästi lapsuuden rakkauden löytäminen uudestaan. Dokumenttiä levitetään täysin ilmaiseksi ja kaikki mahdolliset tulot menevät hyväntekeväisyyteen. Se on myös tehty täysin vapaaehtoistyöllä, eikä kukaan dokumentin tekijöistä ole saanut kokonaisuudesta mitään palkkiota.
Skeittaus on selkeästi murroksessa. Vanha core-skeittauksen kupla on industryn sisällä jo pitkän aikaa sitten murtunut ja näkee selvästi kuinka vanhat sisäänpäin lämpiävät instanssit ovat alkaneet ottaa osaa skeittaukseen muillakin alueilla kun vain nuorten miesten kautta; on selvää ettei paluuta vanhaan portinvartijoiden hallitsemaan mediakulttuuriin ole ja en sitä edes itse haluaisi. Jos joku kysyy olenko ennen ollut eri mieltä niin ehdottomasti ja valitettavasti pitää vastata kyllä; skeittivideoarviot, lukuisat foorumiväittelyt ja muut kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa ovat olleet arvokkaita ja ovat opettaneet ymmärtämään kuinka moninaisella tavalla skeittauksen voi nähdä. Pieni tyttö skeittiparkissa Afganistanissa tai jalaton skeittaaja Etelä-Amerikassa ponnistavat hyvin erilaisesta todellisuudesta kun 20-vuotias core-skeittaaja Kiasman kurbeilla, mutta heidän kaikkien todellisuutensa on skeittaukselle ja heille yhtä tärkeitä. Ei ole oikeata vai väärää tapaa skeitata. Juhlistetaan sitä. Jos se on on ”junttia” kuten palautteessa annettiin ymmärtää niin olen sitten mielelläni tämän puolella.
Teksti: Mikko Kempas
Lisätietoja: humanitystoked.com
Dokkarin teemoihin paneudutaan tarkemmin sunnuntaina järjestettävässä paneelikeskustelussa, jossa keskustellaan suomalaisen skeittikultuurin yhdenvertaisuudesta: Eikö kaikki olekaan hyvin? Onko suomalainen skeittikulttuuri tasa-arvoinen kaikille skeittaajille? Miksei kaikille avoin skeittivuoro ole kuitenkaan se tasa-arvoisin ratkaisu? Mitä jokainen skeittaaja voi tehdä luodakseen yhdenvertaisen skeittikulttuurin? Paneeliin on kutsuttu keskustelijoiksi skeittaajia ympäri Suomen, Ihmisoikeusliiton ihmisoikeuksien asiantuntija sekä Rullalautaliiton työntekijä.
Hiedanrannan skeittihallilla järjestetään sunnuntaina “Hiedanranta Skate Day” jossa tarjolla kaikille avoimet sessarit sekä skeittausopetusta kaikenikäisille ja -taitoisille. Sessareiden jälkeen paneelikeskustelu sekä Suomalaisia skeittileffoja. Tapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin.
Elokuvien tarkemman aikataulun löydät TÄÄLTÄ
Hiedanranta Skate Day 13.3.2022 aikataulu
11–12:30
Ilmainen skeittivuoro. Skeittiohjaus ja skeittauksen kokeilumahdollisuus.
13–15
Paneelikeskustelu suomalaisen skeittiskenen yhdenvertaisudesta. Paneelikeskustelu striimataan Tampere Film Festivalin Facebook-sivulle sekä on katsottavissa myöhemmin Rullalautaliiton kanavissa. Keskustelun päätteeksi on varattu aikaa yleisökysymyksille.
Keskustelemassa:
Heini Luotola (skeittaaja)
Tea Takala (skeittaaja)
Pentti Järvelin (skeittaaja)
Samuel Bashmakov (Ihmisoikeuksien asiantuntija – Ihmisoikeusliitto ry)
Siv Knudsen (skeittaaja/ Suomen rullalautaliitto)
Klo 15–16 Skeittileffat
Windagram Hardware crew & friends – MENOPELI, Tuomo Ritakallio
ERG – Mañana, Vesa Ritola
Tapahtuman mahdollistaa Tampereen Elokuvajuhlat, Pirkanmaan Kaarikoirat, Operaatio Pirkanmaa sekä Suomen Rullalautaliitto.
Lisätietoja Rullalautaliiton sivuilta
