KotiArtikkelitArtikkelit ja kolumnitVaneriset valmiselementit eivät ole hyvä ratkaisu skeittiparkkiin

Vaneriset valmiselementit eivät ole hyvä ratkaisu skeittiparkkiin

Toimituksen korviin kantautui jälleen huhuja vuosikausia skeittausta vaivanneesta ongelmasta, eli vanerisista valmisparkkielementeistä. ”Mutta hyvin ne on toiminut” – Rehellisyyden nimissä on sanottava, että jotkut näistä minirampeista on vielä ihan skeitattavia, mutta ne streetalueet eivät kyllä lämmitä kenenkään skeittaajan mieltä. Miksi näitä sitten tilataan?

Yksi ongelmakohta löytyy kuntien ja kaupunkien hankintaprosessista. Koska tarjouskyselyt ovat julkisia dokumentteja päätimme ottaa esimerkiksi Kokkolan skeittiparkin tarjouspyynnön. Tapausta vähän tutkimalla, voidaan todeta, että jotain hämärää tässä on. Tarjouspyyntö on kirjoitettu kuin suoraan tietylle valmistajalle, eivätkä muilla toimittajilla ole tarjouspyynnön mukaista tarjottavaa, koska vaneri skeittiparkkien rakennuselementteinä on auttamatta vanhanaikainen sisähalleja lukuunottamatta. (Ja sinnekään näitä valmiskamoja ei kannata laittaa hinnan takia)

Aloitetaan hankintalaista:: Laki julkisista hankinnoista ja… 1397/2016 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®

”2 § Lain tavoitteet

Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa…”

Kun päästään pidemmälle on selvää, että tässä kyseisessä ja varmasti monessa muussakaan tapauksessa lain ehdot eivät täyty. Lopputulos ei ole kestävä, eikä laadukas ja erityisesti tasapuolinen mahdollisuus tarjota rakennusurakoita ei täyty, syistä jotka selviävät edempänä.

Lisäksi hankintalain 71 §:n viimeisessä momentissa on säädetty seuraavaa: ”Hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita.”

Tarjouskyselyn alku on asiallinen. Siinä on lyhyesti kerrottu asia niin kuin se on:

  1. Rakennetaan kaksi identtistä skeittiparkkia ja niille hankitaan kalusteet
    • On kerrottu, että Kokkola rakentaa asfalttikentän ja kaupunki asentaa laitteet sille eli kyse on vain välinetoimituksesta
  2. Hankinnan kuvauksessa mainitaan että: ”Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ja tarjouspyynnön ehdot täyttävä tarjous.”
  3. Tarjouksen valintaperusteeksi on valittu ”halvin hinta”. Tämä on aika yleinen käytäntö ja näin ei tilaajan tarvitse asiaan hirveästi perehtyä tai kysellä muilta esim. harrastajilta, mikä näistä on oikeasti hyvä ja perustella sitä.

Hankinnan kohteen kriteerit

”Hankinnan kohteen kriteereissä” alkaa mielestämme menemään enemmän metsään. Jos halutaan luoda kaikille tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita -kuten laki sanoo-, miten pystyn noista tuotteiden nimistä päättelemään mitä pitää tarjota? Pitäisi olla kuvat, mitat ja materiaalit edes mukana. Pitkällä lajikokemuksella ja päättelemällä vaneriparkkivalmistajien esitteistä tietää mitä tuossa ajetaan takaa, mutta ei sen niin pitäisi mennä. Nuo ovat vakiintuneen toimijan katalogin tarjontaa, eikä niiden perusteella pysty päättelemään mitä halutaan tilata. Osa termeistä on 20 vuotta skeittanneellekkin vaikeita tulkita kuten ” Flatwedge”.

Yleiset kriteerit

”Yleiset kriteerit” ovat tehty suoraan palvelemaan tuotteita, ja niillä ei ole oikeasti laadun ja käytettävyyden kanssa mitään tekemistä. Aluksi tuotteiden standardien mukaisuus, siirreltävyys ja takuu on ymmärrettäviä kohtia. Samoin laitteiden taustojen sulkeminen galvanoiduilla teräslevyillä, kokoamisohjeet ja galvanoidut turvakaiteet ovat ymmärrettäviä vaatimuksia, mutta niistäkin voidaan vähän keskustella: onko teräslevy paras tapa sulkea laitteen päädyt?

Sitten:  ”Kaikissa saumoissa tulee olla kestävät galvanoidut terässuojalistat” Miksi? Tällä pyritään ehkäisemään ongelmaa, jota ei edes pitäisi olla. Jos laite on saumaton ja valmistettu asiaankuuluvista materiaaleista skeittaukseen soveltuvaksi niin ei pitäisi olla suojattavia saumoja. Saumassa on aina ongelmana se rako, joka aiheuttaa epäyhtenäisyyttä rullattavassa pinnassa. Kun sauman päälle laitetaan teräslista syntyy yhden sauman sijasta kaksi saumaa listan molemmille puolille. Saumojen ja irtoavien kappaleiden määrä vain lisääntyy, rakoja on kaksi ja se tekee laitteesta entistäkin huonomman. Terässuojalistat ovat niin tyypillinen piirre nimenomaan vanerisille valmiselementeille, vieläpä yhden valmistajan sellaisille, että kohta ”…ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita” laista voidaan ottaa tässä huomioon.

Seuraavaksi: ”Ramppien pinnat tulee olla suunniteltu skeittaukseen joustaen hieman ja näin ehkäisten loukkaantumisia.” Pinnat eivät saa joustaa. Se haittaa harrastamista. Lisäksi jos laitteissa on pulteilla tai ruuveilla kiinnitettyjä osia, kuten terässuojalistat, ne tulevat löystymään ja irtoamaan laitteiden joustaessa. Pintamateriaali hajoaa myös laitteiden joustaessa. Jos halutaan tehdä nuorille turvallista niin tehdään sitten pienempää, mutta pitää muistaa että lautailulajit eivät myöskään ole koskaan 100% turvallisia. Mikään pehmustettu pomppulinna ei skeittiparkki voi olla.

Ja vielä: ”Skeittipinta ei saa polttaa ihoa kaaduttaessa.” No nämä valmislaitteiden vaneriset pinnat polttaa aivan varmasti nahkaa. Sama koskee lähes kaikkia valmiita vanerisia elementtejä, missä tupataan käyttämään karhennettua vaneria. Vesivaneri on ainoa toimiva sileä puoli ylöspäin, mutta siinäkin on ongelma että se on aluksi todella liukas. Kyse on skeittauksesta ja kaatumisesta voi tulla vammoja. Laitteet ovat asfaltilla ja se ainakin polttaa nahkaa. Betoni polttaa vähemmän ja on sileä kun se on oikein tehty.

Ja vielä viimeisenä: ”Pintamateriaalin tulee olla lahoamatonta eikä imeä vettä sisäänsä.” Heti pitää sanoa, että vaneriset valmiskamat eivät yleensä täytä tätä kriteeriä kuten liitetyt kuvat osoittavat. Tässä yhteydessä on mainittava betonin hyödyt, mitä tulee kestoon ja lahoamiseen. Tässä taas yritetään puuttua sellaiseen ongelmaan mitä ei pitäisi edes olla. Valmiskamoissa käytetyt levyvalmisteet eivät ole tätä päivää ja eivät skeittilaitteet lahoa. Ei niissä pitäisi käyttää sellaisia materiaaleja, että puhutaan lahoamisesta.

Nykyään yleisesti skeittilaitteissa käytetty betoni-teräs-graniitti yhdistelmä on turvallinen, saumaton, hiljainen, joustamaton, ei irtoavia osia ja kestää kulutusta. Tarjouspyynnössä olleet hankinnan kriteerit ovat aivan turhia nykyskeittilaitteiden näkökulmasta ja niissä keskitytään epäolennaisuuksiin. Vähän kun tilattaisiin kunnan virastoon uutta kattoa ja annetaan hankinnan yhteydessä ohjeita, miten paanukatto tulisi tehdä ettei se vuoda.

Miksei tarjouskyselyssä otettu kantaa esimerkiksi meluhaittoihin, jotka ovat aina ongelma ja saattaa nousta jopa hankinnan estäväksi tekijäksi, jos lähiasukkaat nousevat vastarintaan. Betoni, teräs ja graniitti yhdistelmänä tarjoaa vastauksen meluongelmaan. Miksei alueen suunnittelua ja monipuolisuutta nostettu kriteeriksi vaan haluttiin kaksi identtistä parkkia? Miksei materiaaleista puhuttu tarkemmin? Miksei ole tarkempia kuvia, mitä halutaan hankkia?

Miksi tarjouspyynnössä puhutaan suoraan tietyistä valmiselementeistä?

Tästä dokumentistä (https://www.kokkola.fi/uploads/2021/04/b2cf83f5-5093_ullava-skeitti.pdf) selviää, että esimerkiksi tarjouspyynnössä mainittu flatwedge 0,4M on nimenomaan tietty valmiselementti. Jos kyseistä termiä googlettaa niin lopputuloksena on lähes kokonaan yhden toimittajan elementtien kuvia. Tämän takia minkään mun kun tämän elementin maahantuojan ei ole järkevää tarjota edes tarjouksen mukaista skeittiparkkia. Oma lukunsa on mystiikka siinä, miksi tilaaja pyrkii määrittelemään niin tarkasti mitä skeittiparkissa pitää olla, eikä tämä kannattaisi jättää alan ammattilaisten huoleksi? Rajaamalla vanerin pois rakennusmateriaaleista, voidaan kontrolloida sitä, että vanerielementtejä valmistavat yritykset eivät pääsisi edes tarjoamaan, koska heidän tuotteensa eivät yksinkertaisesti kestä säätä ja toimi muutenkaan skeittauksessa. Periaatteessa tarjouspyynnössä pitäisi riittää budjetti ja standardivaatimukset, parkin sisältö on parempi suunnitella ammattilaisten ja harrastajien kanssa.

Yleisesti vaneriset valmisskeittilaitteet ovat monessa suhteen skeittaukseen ja moderniin skeittiparkkiin sopimattomia. Ne ovat meluisia, eivät pelkästään rakenteen muodostaman kaikukopan vaan myös alareunoihin vaadittujen metallilevyjen takia. En ole vielä koskaan nähnyt parkkia, missä nämä metallilevyt olisivat pysyneet kovin kauaa paikallaan ja kun ne löystyvät alkaa niistä kuulua jumalaton meteli joka kerta kun ajetaan yli. Lisäksi erittäin iso ongelma on, että ne rikkovat lautoja. Kun lauta valuu väärinpäin esimerkiksi kaarta alas niin siitä voi irrota paloja irronneen metallilevyn saumaan. Näitä metallilevyjä esiintyy myös valmiita betonisia elementtejä tarjoavien yritysten esitteissä, eivätkä ne niissä toimi tämän paremmin. Myös valmisbetonisia elementtejä tarjoavien yritysten skeittiparkeista on tullut melkoisia fiaskoja, esimerkkejä löytyy. muun muassa Raisiosta, Mynämäeltä ja Mietoisista. Alueen nuoret eivät käytä alueidensa skedeparkkeja vaan käyvät skeittaamassa Naantalissa, koska omat skedeparkit ovat niin huonoja. Näissä tapauksissa kunta on vedonnut siihen, että kyseessä on lapsille tehty yleisliikuntapaikka, eikä erityisesti skeittipaikka. Tämä on varmasti aivan totta, mutta harvemmin olen kuullut scoottajan kitisevän hyvässä betoniparkissa, että onpas huono paikka. Hyvä, betoninen skeittiparkki soveltuu erinomaisesti kaikille lajeille ja kaikille lähtötasoille kun se otetaan suunnitelmassa huomioon. Edullisempi asvalttiflätti on myös toimiva ratkaisu, muutamissa kohteissa on nyt kokeiltu hyvällä menestyksellä confalttia, jossa asvalttipinta päällystetään betonilla ja hiotaan sileäksi. Tämä toimii erinomaisesti siirreltävien laittaiden kanssa mm. Espoon Niittykummussa.

Yleisesti on outoa, että tarjouspyynnössä viitataan niin suoraa valmislaitteisiin samaan tyyliin kun auton hankintaa määriteltäisiin näin: ”Ostetaan auto, kunhan sen nokalla on ympyrän sisällä oleva tähti”. Paha siinä mennä sitten Audia tarjoamaan.

Jos tiedossasi on pieleen menneitä parkkiprojekteja, joissa harrastajien tarve ei ole täyttynyt niin ota yhteyttä toimitukseen.

Teksti: Mikko Kempas

- Mainos -
- Mainos -spot_img

Suosituimmat

46 – Jani Sotala