KotiTapahtumatKotimaiset tapahtumatSkedetapahtuman järjestämisen logiikka koronaikoina

Skedetapahtuman järjestämisen logiikka koronaikoina

Viime elokuun viimeisin viikonloppu oli Helsingissä tapahtumien suhteen todellinen skeittauksen action -viikonloppu. Tänään alkavien SM-kisojen tiimoilta on hyvä kysyä, ovat tapahtumat kärsineet koronasta vai onko pienikin organisointi silti skeittaukselle kotiinpäin? Kisojen järjestäminen ei todellakaan ole ollut itsestäänselvyys. 

HELride piti järjestää viime vuonna normaaliin tapaan heinäkuun alussa. Vaikka koronarajoitukset höllenivät kesäkuun puolella, yleiset ohjeistukset kokoontumisen suhteen sekä erilaiset kysymysmerkit saivat HELride collectiven päättämään, että tapahtuma siirretään. 

”Minä, Pete [Ruikka] ja Anssi [Paukkunen] oltiin alusta asti juonimassa HELride. Kun korona tuli, niin pidettiin sitä kuitenkin hengissä ja oltiin yhteydessä yhteistyökumppanien kanssa. Mitä lähemmäksi tultiin, niin tuli mutkia matkaan ja yhteistyökumppanit laittoivat rahavirrat kiinni. Kesäkuussa hallitus ilmoitti, että uudet rajoitukset tulee voimaan ja meillä oli alun perin suunniteltu tapahtuma heinäkuulle. Päätettiin siinä vaiheessa, että ei pidetä alkuperäisistä päivistä kiinni, koska ei ehditä reagoida mitenkään,” kertoo Samu Karvonen.

Varsin nopeasti kuitenkin puuhamiehillä heräsi ajatus pienemmästä ”pop up -henkisestä” tapahtumasta. ”Suvilahden porukka teki omaa tapahtumaansa [Södervik Mästare] ja Marcus Marcoux Koffin puiston alamäki racea, niin tuntui fiksuimmalta lyödä hynttyyt yhteen,” summa Samu.

On huomion arvoista, että HELride collective toimi tapahtuman järjestämisen suhteen täysin itsenäisesti. Rullalautaliiton hallitus teki jo varhain päätöksen, että liitto ei järjestä vuonna 2020 mitään tapahtumia. 

”HELride on pitkään ollut liiton tapahtuma, mutta siinä vaiheessa, kun liiton hallitus päätti, että ei järjestetä mitään isompia tapahtumia tänä vuonna, niin tämä oli varsinkin selvää. Elokuussa tilanne koronan suhteen oli sen verran rauhallinen, että oli ylipäätänsä mahdollista järjestää. Paikalle tuli alle 500 ihmistä, täysin puskaradion ansiosta,” kertoo liiton toiminnanjohdosta vastaava Anssi Paukkunen.

HELriden ja SM-kisojen ero sekä tartuntaketjujen riski

SM-kisojen ja HELriden ero on ollut Anssin mukaan erilaisessa tulorakenteessa, jonka takia SM-kisat ovat riippuvaisia pääsylipputuloista. Tämä tuottaa Anssin mukaan varsin paljon haasteita, maksavaa yleisöä soisi olla hänen mukaansa SM-kisoissa enemmänkin. 

”Krooninen ongelma skeittauksessa on se, että se miellettään lajiksi, joka on lähes ilmaista. Hyvänä esimerkkinä, jos kiipeilyyn maksaa 15 euroa kerta, niin ei sitä yksikään skedeejä maksaisi. Vitonenkin on vähän hankala. Se on samaan aikaan hienoa, että se on lähes ilmainen harrastus. On tosi hyvä juttu, että on ilmaisia parkkeja, joissa ei ole rajoituksia ja kukaan ei veloita niiden käytöstä. Mutta kolikon kääntöpuolena on vaikea pitää mitään maksullista hallitoimintaa tai toimintaa, jossa ei ole maksamisen kulttuuria,” pohtii Anssi. 

Päivälehtien sivuilla uutisoitiin viime kesänä pariin otteeseen nuorten osallistumisista ulkoilmabileisiin sekä myös erilaisista altistumisista mahdollisille tartunnoille. Pienenkin tapahtuman järjestäminen edelsi viime kesän mittaan siis poikkeuksellista vastuullisuutta. 

”Suositus kuitenkin oli rajoitusten ja määräysten ohella, että parempaa olisi, että ei olisi tehnyt mitään. Eli joo, tavalla kuumotti järjestää ylipäätänsä mitään. Mutta otettiin jossain määrin tietoinen riski, keskusteltiin siitä toki ja mietittiin, että miten tehdään, jos tehdään. Ei tää ollut todellakaan niin, että ihan sama, tehdä vittu jotakin. Sen takia myös HELride -päivän markkinointi oli pienimuotoista. Ei käytetty esimerkiksi siihen yhtään rahaa. Yritettiin pitää se mahdollisimman sopivana, lähinnä skeittaajille yksi kiva iltapäivä, eikä mitään kansantapahtumaa,” kertoo Samu.

Markkinointiin nolla euroa tarkoittaa myös yksinkertaisesti HELriden osalla kaikkien somekanavien näkyvyyden minimoimista. 

”Jouduttiin analysoimaan meidän some-näkyvyys ihan uudella tavalla. Haluttiin mennä puskaradio edellä, että ne tulee jotka haluaa, koska nuorisot on mennyt todella tapahtuma edellä nyt. Siitä kertoo vaikka laittomien bileiden suosio. Uskottiin, että oikea porukka löytää,” pohtii Pete. 

Anssi kokee myös, että satsaamisessa markkinointiin liikkuivat suuret mahdolliset riskit tapahtuman ja brandin uskottavuuteen liittyen: 

”Riski oli siinä, että jos me oltaisiin lähdetty markkinoimaan isosti. HELride itsessään on ollut omanlainen vaaran merkkinsä, koska se on kasvanut joka vuosi enemmän. Tietoinen päätös olla markkinoimatta joka päivä HELridea joka tuutista ulos hillitsi kävijämäärää.” 

Kokenut kävijä muistelee

Hang Upin entinen päätoimittaja Valtteri Väkevä arvelee HELriden ja Södervikin perusteella skeittikisojen olevan entisellään. Väkevä on itse toiminut osana kisoja muun muassa tuomarina sekä tietysti Numeron ja HangUpin kautta lukemattomia kertoja esimerkiksi näytteilleasettajana. ”Oon myös ollut semijärkkäämässä jotain Kontulan pooli skaboja joskus Numeron kautta. Kauhea hatunnosto kaikille, jotka jaksaa järjestää. Jos miettii totakin, niin tossa olisi voinut mennä koko viikonloppu ihan plörinäksi. Pelkkä sää voi pilata kaiken. Mutta ehdottomasti noita kannattaa järjestää, koska sitä kautta muodostuu yhteisöllisiä merkityksellisiä muistoja. On tullut itse oltua Ruoholahden vanhalla Venehallilla, tai jossain K3-areenalla tai Lappeenrannassa jossain Paatsamakadun kääntöpaikalla. Kaikista näistä on jäänyt vahvempia muistijälkiä kuin muista asioista, vaikka tavallisesta skedepäivästä.” 

Korona-aikana ihmismassa tuo Väkevän mukaan oman lisämausteensa kuitenkin itse tapahtumassa olemiseen. Hän ei esimerkiksi muista juuri olleensa niin tiiviissä ihmismassa kuin vaikkapa HELriden Suvilahden portailla järjestetyllä osuudella. ”Mutta ei se mua sitten niin paljoa kuumottanut, ehkä joitain muita vähän enemmän. Kalaplazalla oli jo sitten paljon enemmän tilaa olla, missä huvittaa.”

Onnistuneen skedetapahtuman konsepti on Väkevän mukaan kuitenkin pitkälti kiinni niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin skeittauksen tasosta. ”Olisi ollut kauheata, jos olisin sanonut 20-vuotiaana näin, mutta kyllä se koostuu vetäjistä. Kyllä sitä arvostaa, että on skilssiä ja myös ländäysvarmuutta tempuista. Muuten se menee sellaiseksi turhan toivomiseksi. Kisoissa, ne temput täytyy kuitenkin päästä päälle. Ei kukaan jaksa kattoa sitä 30 yritystä ja todeta, että ei. Siitä tulee semi ahdistunut fiilis.” 

Toisaalta Väkevä myös ajattelee, että kisoissa on tilaa myös rennommalle fiilikselle ja mahdollisuudelle olla tapahtumakonseptuaalisesti jotain täysin omaa. Väkevä antaa esimerkkinä nuoruuskaupunkinsa Lappeenrannan Skate to Hell -kisat. ”Siellä oli myös tosi huonoja skedeejiä, todella huonossa kondiksessa.” 

Skedekisat ovat usein bileet, mutta pelkkä biletys saattaa olla itse kävijän kannalta raskasta, jos lähtee ulkomaille asti kisoja katsomaan. ”Kyllä mua esimerkiksi Simpel Sessioneissa harmitti usein, että jengi, etenkin suomalaisista lähti sinne niin viihteellä. Raneissa ei mennyt sitten mikään päälle. Ja sitten alkoi harmittaa se, että tämänkaltaiset asiat ylipäätänsä harmittavat. Tää sotii myös mun kaikkia käsityksiä vastaan, jotka mulla on skeittauksesta ollut. Että se olisi jotenkin itsestä lähtöisin oleva luova prosessi.” 

Väkevä arvelee nähneensä skedetapahtumia mahdollisesti satoja. ”Mä kävin tällä kertaa vaan toteamassa, että skedekuvaaminen on pirun vaikeata, ja että tällästä tää vieläkin on. Mutta jollekin se saattaa olla vasta se kolmas tai ensimmäinen tapahtuma, johon koskaan osallistuu. Että näkee sen ja sen tyypin ensi kertaa, kun on itse lähinnä ajattelee saunavuoroa, koska syö tai pitäisikö ottaa bisse tässä välissä. Mutta on sillä tosi iso kulttuurinen merkitys.” 

Jaakko Ojanen. Kuva: Keke Leppälä

SM-kisat tuotantona, ei tapahtumana  

Skeittauksen SM-kisat järjestetään tulevana viikonloppuna 14 & 15.5 ilman yleisö Kuivaamolla. Paitsi, että kisat järjestetään ilman yleisöä, niin tapahtumasta tekee erikoisen myös sen linkittyminen vahvasti yhteistyöhön YLE:n kanssa. YLE TV2 näyttää suorana miesten streetin finaalin lauantaina kello 18.00-19.05, YLE Areenasta voi seurata kaikkien sarjojen finaaleita. 

Liiton puolelta sirkusta on pyörittänyt Anssi, apua on saatu tuttuun tapaan Pirkanmaan Kaarikoirilta. Kaarikoirien puheenjohtaja Teemu Grönlund huomauttaa, että tässä järjestelyssä ei ole Tampereella aikaisempiin järjestettyihin SM-kisoihin verrattuna mitään uutta. Liiton vastuulla ovat varsinainen kisojen läpivienti ja markkinointi, Kaarikoirat pyrkivät järjestämään asiat niin, että liiton kontolle jää mahdollisimman vähän käytännön asioita. ”Me ollaan pidetty huolta, että kamat toimii, järjestetty talkoolaisia ja autettu myös sponsorien hankkimisessa. Ja tietysti omien bileiden järjestäminen. Se jako on ollut monin puolin järkevä.” Keväällä uusittua Kuivaamon streettiä on toistaiseksi päässyt skeittaamaan niin harva, joten varsinaisia muutoksia ei hirveästi ole Grönlundin mukaan streetille tehty. 

Grönlund kertoo, että sponsorien hankkiminen vallitsevassa tilanteessa on ollut erityisen haastavaa. Hän kuitenkin arvioi, että kisojen järjestämisellä on itseisarvo paitsi skeittauksen suosion nostamisen kannalta niin myös näiden kannalta, jotka hamuavat vielä maailman ranking -pisteitä tulevia olympialaisia varten. ”Lapsille ja nuorille on tärkeätä saada meininkiä, siis näyttää, että jotain tapahtuu ja saada mahdollisia inspiraation lähteitä.” 

YLE-yhteistyö on kuin luotu tätä ajatusta varten. Grönlund ajatteleekin, että SM-kisoja valmisteltaessa on tehty ensisijaisesti tv-tuotantoa, eikä niinkään tapahtumaa. Pandemia vaatii lisäksi käytännön erityisjärjestelyitä. Esimerkiksi kisaajat eivät ole Kuivaamolla samaan aikaan, vaan kaikille kisaajille on kellotettu oma aikansa kisapäivälle. ”Tää on tosi poikkeuksellinen, mutta ilman yhteistyötä tää ei tulisi maaliin, paikallinen seura, liitto ja YLE, joka pystyy tuottaa ison streami-tuotannon ovat kaikki osa sitä. Tampereen kaupunki on ollut myös tosi isosti osana, mutta meillä on ollut aika vapaat kädet tehdä tätä siinä mielessä, miltä se näyttää ulospäin. Se on erilainen ratkaisu kuin geneerinen olympiaympäristö, vaikka joudutaankin menemään sitä vastaavien standardien mukaan. Kaikki nämä, esimerkiksi live scoring -systeemi ovat käytössä ensi kertaa.” Tärkeää on myös, että lasten ja nuorten omat sarjat saadaan järjestettyä. ”Lisäksi on lapsille omat pooli-sessarit.” 

Olympialaiset vaikuttavat paitsi kisojen järjestämisen logiikkaan ja ranien pituuteen, niin myös paikalle saapuviin skeittaajiin. ”On tärkeää, että ne voi saada vielä karsintapisteitä, jotka niitä tarvitsee. Pidetään huolta kyllä siitä, että kaikilla on siellä turvamaskit ja välit sekä käsidesit. 4000 m2 mahdollistaa kyllä, että tilaa on saada myös jengiä hajotettua. Ja jengiä on vaan se 50 kerrallaan.” 

Koska Suomen mestaruudesta voi saada vain kertaalleen olympiapisteet, niin Kuivaamolla ei tulla näkemään esimerkiksi hallitsevaa Suomen mestaria Onni Saltevoa. ”Onni lähtee Idahoon lauantaina, jonka takia se ei pääse streetin finaalin ollenkaan. Chasing the Spot lähtee isommalla porukalla sinne, jonka takia pari muutakin puuttuu finaaleista. Mutta Onnilla tosiaan ei olisi siitä voitosta hyötyä muutenkaan. Mutta esimerkiksi Jaakko Ojanen ei ole voittanut Suomen mestaruutta.” 

Tilanne on Onnin ja Jaakon kannalta kiinnostava, koska kummallakin on vielä oma teoreettinen reittinsä olympialaisiin. Kun lasketaan SM-mestaruuden tuomat pisteet, niin Onni nousee Olympia rankingissä peräti sijalle 39. Vaikka olympialaisiin otetaankin lajia kohden vain 20 osallistujaa, täytyy muistaa, että jokaisella maalla on oma 3 edustajan kiintiönsä. ”Jaakolla on käynyt tossa suhteen kiinnostava, se ei saa esimerkiksi Euroopan mestaruuskisojen tuomia pisteitään (3.sija 2019 Baselissa Sveitsissä), koska näitä continental-kisoja ei olla pystytty muualla järjestämään.” 

Viikonloppuna siis taajuudet Ylen kanaville!

Teksti: Joonas Pulkkinen

Juuso Berberi ja Willis Kimbel. Kuva: Keke Leppälä
- Mainos -
- Mainos -spot_img

Suosituimmat