Skedetourien järjestäminen vuonna 2020 koki muutoksen kaikkialla maailmassa. Edellisen vuoden suunnitelmat piti perua, uusia, siirtää tai muuttaa. Elokuun lopussa pääsimme kuitenkin aloittamaan tourin. Pandemian takia kaikki eivät päässeet mukaan, mutta ne jotka pääsivät olivat mukana sitäkin paremmalla fiiliksellä. Kolmen vetäjän, kahden kuvaajan ja team managerin voimin lähdimme kohti loukkaantumisia, koheltamista parkkiksella ja sadetta
Ajelimme kahdella Sunlightin tarjoamalla matkailuautolla ja touri alkoikin Innsbruckista minne Marco Kada tuli Wienistä, Levi Löffelberger Satzburgista ja Phillip Gerisch Saksan Leipzigistä saakka tapaamaan kuvaaja Matthias Reichiä ja valokuvaaja Hannes Mautneria. Lämmittely ja tutustuminen lähti käytiin Tivolin klassikko ledgellä. Viisi minuuttia myöhemmin, ensimmäiset keräilivätkin jo leukaansa lattialta, Markon ja Levin ledgen bängereiden jälkeen. Samalla alkoikin satamaan, joten oli siirryttävä suojatulle spotille ja siitä takaisin matkailuautoille.
Kamerat piti ladata, joten tarvitsimme sähköä ja seuraava etappi olikin leirintäalue. Seuraaavana aamuna lähdimme kohti Sveitsiä, sillä sää näytti suosivan siellä paremmin ja Matthiaksen tuntemus paikallisista spoteista teki päätöksestä helpon. Ensimmäinen lokaatio oli pieni kylä nimeltä Chur, jossa skeittasimme pari päivää eri spoteilla joita löytyi laaja skaala gäpeistä ledgeihin ja reileihin. Phillip ländäsi lasisirpaleisiin ja homma oli muutenkin jo paketissa kun alkoi taas satamaan ja kameran akku oli tyhjä. Chur on oikein suositeltava mesta jos satut olemaan Sveitsissä.
Seuraavana listalla oli Zurich, missä paikalliset Blue Tomato Zurichin vetäjät Fabian ja Mike esittelivät meille kaupunkia ja hoitivat neuvottelut paikallisten viranomaisten kanssa kauniilla sveitsinsaksalla. Valitettavasti Fabian ja Mike eivät voineet enää jatkaa meidän kanssa iltapäivällä, mutta mukaan hyppäsi Jimmy van Genabith joka oli hetki sitten liittynyt Blue Tomato Zurichin teamiin ja oli luonnollisesti innoissaan esittelemässä kaupungin spotit uusille teamiläisilleen. Valitettavasti Levi oli jo poissa pelistä- lämmittely portaissa johti kantapään loukkaantumiseen jonka täydellinen parantuminen kesti pari viikkoa.
Jimmyn johdolla koko porukka lähti kohti Aargauta ja sen monipuolisille spoteille. Kuten aikaisemminkin Marco otti haltuun ja suoritti bangereitä toisensa perään.
Sateinen sunnuntai toi pienen breikin lepuuttaa ja suuntasimmekin keilaamaan ennen maanantaita ja paluuta normaaliin elämään. Lähtö, spotin etsintä, kahdelle matkailuautolle parkkipaikan etsiminen, spotin vetäminen, parkkimittarin lataus, viimeiset bangerit, evästä ja koko homma taas alusta.
Pikku vinkkinä; ei ole helppoa parkkeerata kahta isoa matkailuautoa keskustassa. Kaupungin ulkopuolellakin poikkeuksellisen pitkä matkailuauto oli vaikea handlata ja jopa urheilupuiston iso parkkipaikka oli varsinainen esterata, onneksi oli peruutuskamera!
Kymmenen päivää myöhemmin oli aika lähteä takaisin ja samalla otimme kaiken irti Itävallan halvemmista hinnoista verrattuna Sveitsiin ja luonnollisesti Innsbruck’in spoteista. Sekalaisin tuntein (erityisesti koska meidän piti tyhjentää matkailuauton vessat), luovutimme matkailuautot Sunlightille takaisin. Samalla kuitenkin oma sänky, rauha ja kolmen ukon kuorsaamisen puuttuminen tekivät kotiinpaluusta mieluisan tourin jälkeen.
Teksti: Blue Tomato Kuvat: Hannes Mautner
Kaupallinen yhteistyö Blue Tomaton kanssa
