Hangup – Skeittaus, elämä, viihde ja kulttuuri

VHS-Klassikko: TEOS 2001 & 2002

26.09.2014 / Toimitus

Lehdessä 1/2014 julkaistu VHS-klassikko


Teos 2001 ja 2002 tiivistävät 80-luvun puolivälissä syntyneen helsinkiläisen sukupolven skeittausta. Tämä tietty kaveriporukka oli leffojen syntyvaiheessa 17–18-kesäisiä miehen alkuja, joita kiusaukset eivät olleet vielä täysin turmelleet. Leffan vetäjät tiivistävät varsin hyvin sen kattauksen aktiiveista, joita näki Postin kurbeilla skeittavan. Tämä näkyy tietenkin myös leffoissa runsailla Postilla kuvatuilla raneilla. Joukko oli Postilla jopa niin aktiivinen, että kurbien täyttyessä ensimmäisillä ja toistaiseksi viimeisillä tapeilla, sahasivat he tapit irti jo heti samana iltana. ”No molempiin leffoihin ja tohon aikaan kiteytyy oikeestaan Posti eli Love, miksi me kutsuttiin sitä. Eli Postille tuli siis noihin aikoihin siihen bussipysäkkien puolelle flättigäbejä ja muuta uutta skeitattavaa, mikä sai skeittaajia sinne pyörimään. Meidän porukka myös tietty siellä. Kukaan ei tiennyt, että kauan ne gäbit tulee pysymään, ja venailtiin, että ne perus kurbit tulis valmiiksi sinne toiselle puolelle. Kurbit tuli valmiiksi, ja Postista tuli meidän jokapäiväinen hengailumesta, missä skedettiin skatea aamusta yöhön ja ryyppäiltiin jonkun verran. Ihan huippuaikaa vailla murheita”, muistelee Miikka Viljanen Postin syntyä. ”Noi kesät oli tosi hyvää ja rentoa aikaa koko Helsingin nuoremmissa skedepiireissä. Tuntu, että melkein kaikki tunsi toisensa, eikä kellään ollu mitään paineita skedeemisen suhteen; vähän viattomampaa aikaa ku nykyään. Sillon oli tapana rampata kans kisa- ja maakuntamatkoilla; varsinkin Hämeenlinnasta on tosi mukavat muistot, ja Raumalta kans totta kai!” kommentoi Ilkka ”Chöö” Tuorila ajan yleistä ilmapiiriä.

Leffoissa näkyy temppujen suhteen tietty nälkäisyys, mutta kumpikin Teos on silti varsin pilke silmäkulmassa ja posket lommoilla tehtyjä teoksia. ”Joo, noista on ehkä ne parhaat skedefiilikset. Koulun jälkeen mentiin patsaalle tai kulmalle ja usein lähettiin sieltä pyörii ympäri stadia. Leffat on tullu mun mielestä skeittaamisen osalta vähän niinku itestään, siis et niistä ehkä näkyy sellane nuoruuden into, ettei niillä aina ollu väliä niillä tempuilla, vaan et kuhan tuli vaan skeitattuu”, kertoo Flinkki, jolla on Teos-sarjan ensimmäisessä osassa oma partti. Leffat tehtiin myös vetäjien skedeyksen kehityksen kannalta oleelliseen aikaan. ”Mä oon oppinut kevään 2001 varmaan puolet kaikista tempuista, mitä mä oon koskaan osannut. Mä opin jossain kahdessa kuukaudessa kaiken; sen jälkeen mä en oo oppinut pahemmin mitään”, kertoo yksi leffan varsinaisista puuhamiehistä, Smålik. 

Editointi on ajoittain ”villiä”, ja hauskuus leffan teosta paistaa selvästi läpi.  ”Tästä 2001-leffasta mä kuvasin varmaan eniten, mutta Safi myös tosi paljon. Mä oon editoinut vähän yli puolet, Tave on editoinnut oman pätkän ja Ilkka kolmasosan. Kakstuhattakakkosta minä ja Ilkka editoitiin puoliksi”, valottaa Smålik. Ennen Teoksia osa porukasta oli jo tehnyt jonkinasteisia leffoja. ”Osa noista teki semmosen leffan kun Fucking Skateboard Movie, mis mä en ollut messissä. Siinä on Tave, Ilkka ja Safi ja sit yks jäbä, mitä mä en muista, mutta se on Ropemanin serkku. Se oli ’99. Vuonna 2000 tehtiin semmonen kun Testi, mutta se ei ollut niin merkittävä leffa. Tää 2001 on eka kunnon leffa”, kertoo Smålik. Leffat on editoitu Adobe Premierellä, jota Smålik käyttää edelleenkin. ”Juu, tuli tosiaan editoitua yhdessä Taven ja Vesan kanssa noita ja kans kuvailtua mun uudella Digi8-kameralla paljonkin matskuista. Tave oli sillon opiskelemassa jotain AV-juttuja, ja sillä oli paljon annettavaa editointiin. Se ja Vesa teki isoimman osan leffasta, ja varsinkin ne grafiikat säväytti sillon siin alussa. Tossa tekemisessä oli enemmän sellasta DIY-makua kun nykyisessä nettiajassa. Toi oli ehkä jonkinlaista pioneerityötä näin jälkeenpäin kelailtuna. Oli sillon jo Capturedeja ja jenkkileffoja, mutta ne oli kuitenkin jotain toista, ammattimaista, sillei meidän menosta ulkopuolista”, arvioi Tuorila yhtenä leffan editoijista. 

Leffoissa näkyy myös 2000-luvun alun runsas muotivirtausten risteytymäkohta skeittauksessa. Esimerkiksi Smålikin pätkässä soi Ranska-räppi ja housut ovat niin isoja, että välillä on vaikea uskoa, että kyseessä ovat farkut. ”Farkkuja myös käärittiin siten, että niihin kiinnitettiin kengännauhat, jolloin ne muuntautuivat shortseiksi”, kertoo Smålik. Ilmatyynyt näkyvät vetäjien Osirikseissa ja Axioneissa. ”Rawkus-räppi, Biggie, Big L ja Mobb Deep soivat kovaa, ja fiilisteltiin AWS:n Photosynthesisiä. Tosta leffasta tuli nimikin Lovelle, ja kaiken maailman viritykset, missä hypittiin esteiden yli, apinoitiin myös siitä. Itellä oli myös Axionin tuulipuvut, ja City Stars oli kovin juttu itelle. Näihin aikoihin tai vähän jälkeen sain myös Keskuksesta puoleen hintaan kampetta. Kiitos siitä Esalle ja Hartikaiselle”, kertaa Viljanen omia trendsettereitään. Joillain vetäjistä taas, kuten Flinkillä, näkyy rokkivaikutusten tulo skeittaukseen. Pilliä farkkua ja mustaksi värjätyt hiukset. Myös vähän kummallisempia trendejä oli. ”Tohon aikaan oli joillakin tapana laittaa kengän läpän alle toisista kengistä toinen läppä, että kengät näytti paksummilta. Tässä ei kellään meistä oo, mutta kyl joillakin muilla oli”, valottaa Smålik ajan trendejä. Trendeistä huolimatta skeittaus on todella kohdillaan, ja Smålik tekee todella teknisiä juttuja. Noseslide shove-it noseslide ja shove-it pois, half cab noseslide bigspin heel ulos, crookedistä heel pois, sekä kruununa Pasilan  kinkkiin noseslidestä heel flip ulos. 

Räppi pauhaa vakuuttavasti kautta leffan linjan, ja muuttuva musiikillinen kääntyminen indie-rockin suuntaan ei ole vielä tapahtunut. Musavalinnat ovat jokseenkin myös villejä: Teos 2001:ssa kaveripätkässä soi YMCA, Teos 2002:n toisessa kaveripätkässä Pointer Sistersin ”I Am So Excited” lopputekstien Scatmanin lisäksi. Teos 2001:ssa on myös paljon materiaalia vetäjien ensimmäisestä ulkomaanmatkasta Malagaan. Jullen, Shafin, Taven, ja Chöön jutut ovat smuuttia linjaa kauttaaltaan. Jutut eivät välttämättä ole niin erikoisia, mutta niitä katsellessa ei herää sellainen olo, että minkä takia tuokin nyt piti siihen leffaan tunkea. Teos 2001:n osalta erityismaininnan pahasta partista ansaitsee Miikka Viljanen. Varial flippi edesmenneistä Pasilan kutosista, fakie inward heel switch fs noseslide, olympia grind (eli 5-0:sta switch crooksiin) fakie bigspin pois. Skeittauksen tasosta kertonee myös se, että Teos 2002:ssa on lähellä Eiran bumpista fakie inward heeli. Taven itse editoimassa pätkässä soi legendaarisen Orchestral Manouvers In the Darkin ”Enola Gay”, jonka laittamisesta leffaan Jake oli ollut myöhemmin pahoillaan, kun Happy Hour ei voinut käyttää kappaletta omassa leffassaan. Tempuista mainittakoon muun muassa fiftarista varial heel ulos ja sama switchistä, sekä Koston 2:t jalassa flippi nosemanual nollie heel ulos. Leffan päättää ansiokkaasti Chöö Tuorila, jolla tosin on ehkä vielä kovempi pätkä Teos 2002:ssa. Leffa loppuu herkällä häröilyoutrolla, jossa kuvia muun muassa mimmien takamuksista ja lautojen katkomisesta  Bonnie Tylerin ”Total Eclipse Of My Heartin” soidessa. Leffa päättyy kuitenkin harvinaisen kovaan afterblackhammeriin – nimittäin matskuun Mike Yorkista raapimassa muniaan Pro Skate 2001:ssa.    

Teos 2002:ssa on käytetty jopa ajan tuotantovaatimusten mukaisesti kaitafilmimateriaalia. Elokuva alkaa lupaavasti Michael Jacksonin ”Black or Whitella”, jota seuraa minipätkä Hynniseltä. 

”Vaik Hynniseltä ei oo koskaan ollu paljon matskua, niin Hynninen on niin legendaarinen jäbä, et sil on aina yritetty tehä oma pätkä. Arvostan suuresti”, hehkuttaa Smålik. Kaveriparteissa on 2002:ssa käytännössä tuon ajan jokainen itseään kunnioittava skedeejä. Mainittakoon ala-asteikäinen Ahero. Muuta kovaa materiaalia kavereilta edustavat Kaarlen räpit sekä Ville Pietiläisen liukuminen nollieflippi crooksilla vahingossa Pasilan kinkin ekan osan läpi. Kovat jutut ovat myös random prahalaisilta skedeejiltä Nyrkkeilijältä ja Hasekilta. Välillä pipot ovat Teos-sarjan toisessa osassa sitä luokkaa, että näyttää jopa melkein do-ragille. Lienevätkö olleet aikalaisfirma Ayattoman pipoja? ”Shafikilla ja Jullella tais olla omatekemät duurägitkin sukkahousuista, kun ei niitä myyty vielä täällä. Mulla oli 38–40-tuumasia farkkuja, haha! Shafikilla oli myös permiksellä otettua afroa ja pikkulettejä, myös Jullellakin :). Kalja oli alkanut maistumaan aika paljon enemmän, ja dokailtiin yhessä paljon. Tähän aikaan alko tulemaan noita pissdrunx-juttuja muistaakseeni, ja me taas yritettiin olla mahdollisimman räppejä taas”, naurahtaa Viljanen.

Miehitys on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lähestulkoon sama kuin Teos 2001:ssa. Jullella ei Teos 2002:ssa ollut parttia, koska mies kuvaili samaan aikaan Captured-parttiaan. Myöskään Flinkillä ei ole parttia, mutta Teos 2002 on päivitetty Ankan kokonaisella partilla, joka on lähes kokonaan kuvattu yöllä ja johon Vesa valitsi musaksi Matti Nykästä. ”Se oli ihan hauska juttu silloin; en tiennyt, mistä se Vesalle tuli mieleen”, kommentoi Ankka biisivalintaa. Partin kasaan saaminen ja skeittaaminen helpottui Ankan kohdalla huomattavasti miehen saatua ajokortin. Yömatskujen runsaudellekin löytyy syynsä. ”Mulla oli sellanen duuni silloin, että pääsi lähteä skeittaamaan vasta yhdeksän, kymmenen aikoihin”, kertoo Ankka.

Skeittaukseltaan 2002 edustaa ehkä samaa vahvaa linjaa kuin edeltäjänsä, mutta skeittauksen suhteen selvää kehitystä on ainakin havaittavissa Shakifin ja Chöön parteissa. Taso näkyy esimerkiksi kovissa raneissa. Chööllä on taas tässä jo flippi bs tailejä ja flippi salad. Jälkeenpäin Tuorila suhtautuu kriittisesti itse editoimansa parttinsa editointiin. ”Mä oon vähän semmonen outsider-tyyppi ollu aina, että teen vaan oman pään mukaan, kun taas toiset ottaa tosi paljon vaikutteita ja osittain apinoi ison maailman menoa. Se varmaan näkyy jossain mun editoinneissa. Siin 2002 oman pätkän vikoissa tempuissa koitin jotain turhaa väkisinfiilistelyy. ja vituikshan se meni, hah”, kommentoi Tuorila. Erityisen ansion saa jälleen Tave, jonka partti varmaan avasi myöhemmin ovea Häppärin suuntaan. Skeittauksen tasosta kertovat muun muassa nosemanual nosebluntti ranissa, nosemanualista nollie cab -käännös switch crookediin, manual varialheel ja noseslidecrookedit. Vikaksi tempuksi Tave halusi ajan mukaisen muotitempun flippi fronttirokkarin, jonka hän toteutti Postilla kurbiin.  

Vauhtia puskemiseen haettiin tähän leffaan muun muassa Prahan reissulla. ”Tällöin tehtiin myös matka Prahaan, missä oltiin pidempään. Ite 15 päivää, joista 14 päivää kännissä. Peruskuvio oli Stalinin aukiolle skedeemään päiväksi, ja sitten sinne viisikerroksiseen baariin dokaamaan aamu kuuteen asti. Päivällä pysty kuitenkin skeitata ja homma meni loopiksi. Tällöin oon nähnyt myös Shafikin ainoita kertoja ihan törkeessä jurrissa, haha. Prahassa oli samaan aikaan noin 50 suomalaista, ja meno oli sen mukaista. Jossakin Numerossa oli juttu siitä, ’Prague is killing me’. Smolik rakastu strippariin, Shafik juoksi autojen kattojen päällä jne. Kovaa menoa. Mutta aika paljon vissiin kuvattiin kuitenkin sieltä”, muistelee Viljanen. ”Mä olin ite siellä yhdeksäntoista päivää. Se oli ihan hulluu. Kaikki se ryyppäminen. Siitä reissusta saisi ihan oman juttunsa”, toteaa Smålik. 

Osalla vetäjistä skedeys on jäänyt, kuten jokaisella kaveriporukalla tuntuu tapahtuvan. Shafin skedeys on työllistänyt ja vienyt töiden mukana Amerikkaan saakka, ja Julle viimeistelee graduaan sosiologiasta ja viettää kesäisin aikaa purjeveneilyn lomassa. ”Kyl Sakenkin näin viime viikonloppuna ja yhdessä käytiin skeittaa ja ottaa keittoa. Miikkaa nyt näkee joka viikko. Skeitataan edelleen tosi aktiivisesti yhdessä. Ilkan kanssa käydään skeittaamassa kanssa. Tavee ei nyt näe niin paljon, vaikkakin se oli viikko sitten skeittaamassa. Eukkoa ei näe, koska autot vei Eukon. Eukko on Bemarimies”, kertaa Smålik vetäjien kuulumisia. Ankan kuulumiset ovat tuttuja taas Idän leffoista. Menneitä on muisteltu yhdessä esimerkiksi Kaarlen järjestämillä kokoontumisajoilla Postilla. Tällä hetkellä Smålikin työn alla on uusi leffa. Ote on takavuosien häröilystä muuttunut vähän vakavahenkisemmäksi. ”Ei enää jaksa mitään läppäjuttuu silleen. Vähän enemmän tosissaan, mut kuitenkin hyvällä meiningillä”, arvioi Smålik tulevan leffan otteita. Captain Jackeista on tultu pitkä matka siinä mielessä, että seuraavassa leffassa käytetään muun muassa Jörn Donnerin kertojaääntä ja vanhaa arkistomateriaalia Helsingistä. 

Teos2001/2002

Vuosi: 2001/2002

Tekijät:  Vesa ”Smålik” Korkkula, Ilkka ”Chöö” Tuorila, Tapio ”Tave” Silvast, Shafik El-Kadi + muut vetäjät 

Vetäjät: Smålik, Chöö, Tave, Antti ”Ankka” Ollikka, Sakke Ikonen, Niklas Enqvist, Miikka Viljanen, Shafik El-Kadi, Ville Flink, Julius Haartti, Janne Pekkanen + iso liuta kavereita

Teksti: Joonas Pulkkinen   Kuva: Kaarle 

Keskustele Facebooksissa