Hangup – Skeittaus, elämä, viihde ja kulttuuri

Skeittaus olympialaisissa - tietopaketti vuoden 2020 kisoihin

23.03.2020 / Toimitus

Rullalautailun eli skeittaamisen juuret ulottuvat 1950-luvulle Yhdysvaltoihin Kalifornian rannoille. 

 


Surffaus ja skeittaus ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Laji syntyi, kun surffarit huonojen aaltopäivien aikana kehittivät vaihtoehtoista tekemistä rannalla. Pienellä nikkaroinnilla syntyi surffilautaa muistuttava vekottimia - rullaluistimen pyörillä varustettuna. Tästä alkoi skeittikulttuuri, joka on sittemmin levinnyt jokaiseen maailmankolkkaan.

Olympialaisiin

Vuosi 2020 on merkittävä vedenjakaja skeittauksen historiassa, sillä marginaalikulttuurissa eläneestä lajista tulee ensimmäistä kertaa virallinen kesäolympialaislaji.

Olympialaisissa nähdään kahta eri lajia, parkia ja streettiä. Parkissa skeitataan korkeareunaisessa betonialtaassa, ja kilpailijoiden pisteytys tapahtuu temppujen ja tyylin perusteella.

Streetissä nimensä mukaisesti kilpailukenttänä on katua imitoiva alue, jossa on temppuja varten rakennettu erilaisia ramppeja, kaiteita ja rappusia.

Olympialaisten nähdä tuovan skeittauksen suurelle kansalle. Kattavan televisioinnin takia miljoonat ihmiset pääsevät katsomaan skeittausta ja lyömään jopa vetoa suosikkiskeittarinsa puolesta - useat vedonlyöntiyritykset, kuten Unibet, tarjoavat listoillaan myös skeittaamisen sisarlajia surffausta, joka niin ikään valikoitui Tokion kesäolympialaisten viralliseksi kesälajiksi vuonna 2020.

 Kuinka kilpailijat valitaan?

Koska laji on uusi, on olympiakomitean täytynyt kehittää uudet karsintasäännöt lajin huippujen seulomiseksi.

Yhteensä olympialaisiin valikoituu 20 skeittaria ympäri maailmaa.

Kansainvälisellä mittakaavalla katsottuna Yhdysvalloilsta, Japanista ja Brasiliasta löytyy runsain kattaus ammattilaisluokan skeittareita. Tätä tasapainottamaan on kehitetty systeemi, jossa kustakin maasta voi lähettää kolme parasta skeittaria.

Olympialaisten tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolinen kattaus skeittareita ympäri maailman, joten komitea painottaa tasapisteissä olevien skeittareiden valinnassa vähemmän edustettuja mantereita.

Ennen olympialaisia on järjestetty tukku kansainvälisissä osakilpailuja. Skeittarit kokoontuivat kisaamaan esimerkiksi Los Angelesissa, Rio de Janeirossa ja Kalifornian Huntington Beachilla. Euroopan maaperällä skeittiosakilpailuja käytiin Lontoossa, jossa käydään myös vuoden 2020 MM-kisat. MM-kisavoittajat saavat automaattisesti paikan olympialaisiin.

Suomen tiimi

Suomen olympiatiimi on saanut vahvistuksen Yhdysvalloista, Lizzie Armanton (s. 1993), skeittiammattilaisen, jolla on Yhdysvaltojen ja Suomen kaksoiskansalaisuus. Armanton isä on suomalainen. Armanto on kilpaillut yli kymmenen vuotta ja voittanut lukuisia turnauksia, esimerkiksi arvostetun park-kilpailun X Games -tapahtumassa. Vuonna 2019 Armanto saavutti ikonisen merkkipaalun, kun hänestä tuli ensimmäinen nainen, joka on onnistunut tekemään 360 Loop -skeittitempun. 360 Loop on yksi skeittilegenda Tony Hawkin merkittävimmistä nimikkotempuista.

Armanton nähdään olevan yksi Suomen harvoista mitalitoivoista Tokion olympialaisissa.

Armanton lisäksi lopulliseen olympiatiimiin kuuluu Jaakko Ojanen ja Kasperi Kropsu. Tamperelaissyntyinen Jaakko Ojanen (s. 1994) on tällä hetkellä Suomen skenen tunnetuin skeittari, joka nappasi villillä kortilla finaalipaikan vuonna 2018 Oslon X Gameseissa. Mies on toiminut skenessä jo pitkään - Ojasen skeittivideoita vuodelta 2013 voi katsoa täältä.

Kasperi Kropsu  (s. 1993) on oululaislähtöinen skeittari, joka on onnistunut kahmimaan roppakaupalla SM-mitaleita. Kropsu on voittanut myös Spitfiren A Year To Burn 2 -kilpailun vuonna 2016.

Pilaako olympialaiset skeittaamisen lajina? 

Skeittaamisen valikoituminen olympialaisiin on synnyttänyt ristiriitaisen vastaanoton.

Monet harrastajat kritisoivat olympia. Kritisoijat näkevät olympialaisten tekevän skeittauksesta liian vakavaa. Perinteisesti ystävien kanssa tehtävän hauskanpidon sijasta olympialaisten pelätään muuttavan lajin henkeä kilpailuhenkisempään suuntaan.

Esimerkiksi Suomen rullalautaliiton toiminnanjohtaja Anssi Paukkunen kokee olympialajipäätöksen ristiriitaisena. Myös olympiaedustaja Jaakko Ojanen on ilmaissut ristiriitaisia tunteita lajin olympiastatusta kohtaan, sillä hänestä skeittaus on ensisijaisesti taidetta ja elämäntapaa urheilun sijasta.

Puolestapuhujien mukaan olympiastatus kuitenkin lisää huomioarviota lajille ja kasvattaa mitä luultavammin tulevien vuosien harrastajamääriä. Tunnettuus voi myös lisätä skeittareiden sponsorointimahdollisuuksia. Olympiatiimiä ovat sponsoroimassa lukuisat suomalaisyritykset, Gigantti pääsponsorina.

Oli mielipide lajin olympiastatuksesta sitten mikä tahansa, yhdistää suurinta osaa skeittareita samanlainen ajatusmaailma. Ne, jotka suuntaavat kansainvälisiin kisoihin sekä he, jotka skeittaavat mieluummin kaveriporukalla lienevät samaa mieltä siitä, että skeittauksessa kaikki lähtee rakkaudesta lajiin.

 

  

 

Keskustele Facebooksissa