Hangup – Skeittaus, elämä, viihde ja kulttuuri

Rock’n rollia lähiömaailmojen puolesta – Mustat Kalsarit

22.09.2017 / Joonas Pulkkinen

Mustien Kalsareiden ensimmäinen pitkäsoitto Juhlat kuulostaa levynä Karkkiautomaatin ja 90-luvun Sub Pop tuotannon yhdistelmältä soittamassa kadonneen maantien Esson baarissa. Vaikka kappaleiden sanotukset ovat ajoittain hyvin mustavalkoisia tai naivistisia, ne oikeuttavat itsensä Mustien kalsareiden soittamassa maailmassa. Yhtyeen pitkäaikainen jäsen ja keulahahmo Juuso Paaso kertoo levyn synnystä ja yhtyeen toimintatavoista.


Kuva Juho Hänninen

Levyn ilmestyminen ei ollut mikään itsestään selvyys. Alkuperäisjäsenistä ovat poistuneet vuosien varrella  Juho Hotanen ja Samuli Kytö. Pikemminkin kokeellisen improvisaatio-musiikin saralla vaikuttanut kitaristi Lauri Hyvärinen kävi soittamassa yhtyeessä bassoa puolen vuoden, parin keikan ja yksien äänityssessioiden verran." Se ei halunnut soittaa humppaa." nauraa Paaso. Myös yhtyeen pitkäaikainen rumpali J.Koho poistui yhtyeestä juuri ennen Juhlien ilmestymistä. Oliko koskaan selvää, että esikoislevy näkee päivänvalonsa? ” Ei ollut. Usko horjui usein. Tokan seiskan (Mustat Kalsarit – st- 2014) jälkeen alkoi ajattelemaan, että voisi alkaa pitkäsoittoa tekee. Meillä oli varmaan moneen kertaan sovittuna äänityspäivä tai päivät. Mutta aina jotain ilmaantui. Jäsenet vaihtuivat tai sitten en itse uskonut levyn tekemiseen.” Syytä pitkäsoiton venymiseen Paaso ei yksiselitteisesti osaa antaa. ” Tuntui, että tässä tai minussa on joku kirous. Studioon ei vaan päästy, vaikka biisejä kyllä oli valmiina.” Yhtye onkin muuttanut muotoaan esimerkiksi Hulda Huimana tunnetun Minna Kallisen liittyessä yhtyeeseen.

Kuva Juho Hänninen

Mustien kalsareiden tapa sovittaa kappaleita perustuu usein Paason tekemiin biisipohjiin, jonka jälkeen kappaletta pohditaan bändinä yhdessä. ” Kun Minna tuli bändiin, niin siltä ja Hulda Huima- bändistä [Mustat Kalsarit on toiminut myös aikaisemmin Hulda Huiman taustayhtyeenä toim.huom.] tarttui Minnan napakka ajatus biisirakenteesta ja se tapa sovittaa kappaleita. ” Levyn ilmestymisen jälkeen Paaso on ajatellut, että vastuuta voisi jakaa vielä enemmänkin. ” Tähän asti treeneihin kukaan ei ole tuonnut biisimateriaalia paitsi minä. Nyt se on vähän muuttunut. Minna on nyt esimerkiksi tehnyt sanoja ja väliosia joihinkin kappaleisiin. Simppeleistä palikoistahan ne kappaleetkin usein muodostuvat.” Toisaalta Paaso haluaa biisien teon olevan kollektiivinen prosessi, toisaalta hän myöntää, että on vaikea antaa muiden ”sörkkiä” hänen ideoitaan.

Juhlien äänitysprosessi ja tuotanto oli usean ihmisen työn tulosta. ” Petri Alanko toimi `cheerleaderina`, kun me äänitettiin uutenavuonna 2016 pohjat 2/3:sta biisejä, joka loi uskoa ja toivoa pian sen jälkeen äänitettyihin lauluihin. Keväällä, kun äänitettiin loput pohjat ja laulut, se ei ehtinyt mukaan. Hikinauhat levy-yhtiön pomo ja Pertti Kurikan nimipäivien manageri Kalle Pajamaa otti tästä puolesta vastuun. Meidän basisti Johannes Vartola miksasi lopulta levyn, jota se kursi kokoon yli puoli vuotta.” Miksauksessa haasteita Vartolalle tuotti luoda kahden, täysin erilaiselta kuulostava äänityssession pohjalta istuvaa kokonaisuutta. Tämä voi osaltaan mahdollistaakin levyn omaperäiseltä kuulostavan ”selvältä kuulostavan tunkkaisuuden”. Sitä voisi luonnehtia rakkausrunojen lausumiseksi öljylampun valossa 1,5%:n promillen humalassa, mutta ei yhtään enemmän nauttineena.

 

Taiteilija Juuso Paaso. Kuva: Peetu Haipus

Juhlat on äänitetty täysin nykyisen kokoonpanon kanssa, mutta se sisältää myös vanhempaa, alkuperäisen kokoonpanon kanssa luotua materiaalia, kuten kappaleen Laskettelukeskus. Maailma-kappaleen Paaso teki Amsterdamissa jo vuonna 1999. ”Sekin on äänitetty jo kerran aikaisemmin. Uni-kappaleen tein Tapanilassa vuoden 2014 alussa. Olen pahoillani-kappaleen taisin tehdä, kun asuin vielä Hakaniemessä. Ehkä puolet levyn materiaalista on vanhaa materiaalia.” Levyn kappalelista muodostui pitkälti kappaleista, mitä yhtye oli soittanut levyä edeltävän vuoden alussa.” Valittiin parhaat ja sopivimmat levylle. Jälkikäteen olisin voinut laittaa  Musta piste-biisiin Liikaa hälinää-kappaleen tilalle. Se aloittaa levyn ihan hyvin, mutta siinä on vähän eri meininki kuin muissa kappaleissa.'

Vaikka Juhlat onkin yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto, on yhtyeen diskografia jo pitkä, komea ja sekava. Seiskoja, kassuja, splittejä. ” Eihän sitä varmaan kenelläkään ole pakko kokonan kerätä. Ajattelen, että eri julkaisuilla on erilainen painoarvo. Itselle oleellisimmat ovat ne kaksi seiskaa ja tämä pitkäsoitto, johon haluttiin koota sen mikä tuntui oleellisimmalta.” Diskografiasta löytyy muun muassa Merihaan Sir Oliverissa 2013 äänitetty livesplittikasetti, jolla soittavat Mustien Kalsareiden lisäksi Hopeajärvi, Nolls ja Lokit-yhtyeen protovaihe Raikulipoika. ” Ne ei ees välttämättä ole kauhean hyviä liveversioita. Atom Mouth Gimliesin kanssa tehty splittikassu on siinä mielessä hauska, että sillä saattaa olla joku kappale, mitä ei välttämättä ole muulla julkaisulla. Niitä äänitettiin treeniksellä kasettinauhurille suoraan, samalla tavalla kuin tehtiin ensimmäinen kasettipitkäsoitto aikoinaan. ”

Juhlien levytyssessioissa. Kuva: Kalle Pajamaa

Mustat kalsarit kiertää syyskuun lopussa niin Etelä- ja Varsinais-Suomen menomestoja, kuin Pirkanmaan tanssilavoja. Keikkojen alla yhtyeellä on kasassa jo melkein uusi pitkäsoitollinen materiaalia. ” Niitä on ehditty treenata tässä syksyn aikana, mutta osa niistä on vielä vähän hatarassa muodossa. Mutta varmaan vähän keikan mukaan tullaan soittamaan vanhaa sekä uutta materiaalia. ” Uusi äänityssessioaikakin on sovittu lokakuulle. ” Funin Teemu Hietaniemen kanssa ollaan menossa äänittämään. Oli ideana, että voisi spontaanisti äänittää jonkun EP:n. Mutta sitten ideat karkasi käsistä ja alettiin tekemään pitkäsoittoa. Ehkä. En minä tiedä! Mutta kyllä mulla on ainakin sellainen toive, että ensi vuoden tammikuun lopulla olisi uusi pitkäsoitto pitkälti purkissa.”

Juhlien kannet teki Kuti kuti-kollektiivista tuttu sarjakuvataiteilija Amanda Vähämäki. ” Amandan hommista olen tykännyt aina. Vuosi sitten pohdittiin, kuka voisi tehdä kannet ja heitettiin eri vaihtoehtoja. Amanda miellytti eniten kaikkia. Amandan tekemä kuva oli positiivinen sattuma. Se oli tehnyt sen ilman meidän ohjeita. Siinä ihastuttaa se, että siinä tuntuu olevan kuvattuna se, mistä asiat itselle kumpuavat näissä hommissa. Olen kuitenkin skidinä asunut Pihliksessä, ennen levyn tekoa Pakilassa Maunulan ostarin vieressä pari vuotta. Se näyttää kantena, että se olisi sieltä.” Ehkä Mustien kalsareiden edustamaa musiikkia voidaan nimittääkin ”lähiö-altsuksi” ? ” Kyllä. Kalevi Suopursu sanoi sen olevan malmilaista musiikkia. Sopii mulle ihan hyvin.”

Teksti: Joonas Pulkkinen

Mustat Kalsarit On Tour

pe 22.9.2017 Downtown, Kouvola

la 23.9.2017 Hoi Sie, Lappeenranta

to 28.9.2017 Lepakkomies, Helsinki

pe 29.9.2017 Bar Ö, Turku

la 30.9.2017  Vastavirta, Tampere

Fanikuvan (ig-nickki ellivilina) pohjalta tehty keikka-flaikku

 

https://open.spotify.com/album/6PIT3CjyzJLIOYvq7kdtJQ

Keskustele Facebooksissa