Hangup – Skeittaus, elämä, viihde ja kulttuuri

30-vuotias R&A – 30th Helsinki International Film Festival

15.09.2017 / Joonas Pulkkinen

R&A viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan. Tämän kunniaksi R&A on julkaissut festivaalista muun muassa kirjan 30 vuotta rakkautta ja anarkiaa (toim. Kalle Kinnunen & Lauri Lehtinen), joka päästää ääneen niin elokuvan tekijät, festivaalin tuottajat, kuin festivaalikansan. Pulkkinen tutki juhlavuoden ohjelmiston läpi ja nosti muutaman elokuvan festivaalin ohjelmistosta.


The Giant (ohj. Johannes Nyholm, Ruotsi. 2016)

Johannes Nyholm YLE:lläkin nähty lyhytelokuva Las Palmas (2011) on yksi vuosikymmenen hulvattomimmista lyhytelokuvista. Vauvan ja nukkehahmojen kanssa tehty etelänmatkojen kuvaus kertoneen meistä länsimaisista ihmisistä jotain hyvinkin perustavaa. Nyt Nyholm on tehnyt piktän elokuvan autistista, jonka keho on epämuodostunut, ja joka on saanut petanque-kuulasta päähänsä. Ihmeen kaupalla elossa oleva päähenkilö Rikard Boberg pyrkii kaikesta huolimatta tavoittelemaan unelmiaan kuten päästä Pohjoismaiden petanque-mestaruuskisoihin.
 




Lucky (ohj. John Carroll Lynch, Yhdysvallat. 2017)

Harry Dean Stanton ei ole urallaan esittänyt kuin käytännössä yhden pääroolin Wim Wendersin elokuvassa Paris, Texas (1984). Pitkään näytti, että tämä jäisi ainokaiseksi, mutta nyt hän esittää pääroolin pikemminkin näyttelijänä tunnetun John Carroll Lynchin (mm. Shutter Island, Gran Torino) esikoiselokuvassa Lucky. Luckyn samanniminen päähenkilö vaikuttaa Stantonille ominaiselta hahmolta. Tupakoiva, vanha äksy mies, joka juo bloody mareja. Tältä pohjalta pohditaan kannattako elämään katkeroitua vai elää sitä?

 

Abkhazia (ohj. Vantte Lindevall, Suomi. 2017)

Vantte Lindevallin dokumentista ja tiistain ensi-illasta, sekä saman illan skeittaus, vapaus ja vastuu klubista (https://hiff.fi/tapahtumat/skeittaus-vapaus-ja-vastuu-klubi) lisää ensi viikon alussa omana juttuna.



Happiness (ohj. SABU, Japani 2016)

SABU on keskeisimpiä Japanin hengissä olevia kulttiohjaajia. SABU:lla on käsittämätön ja jopa vähän tarantinomainen tapa rakentaa hyvin kummallisia lähtöasetelmia elokuvilleen, kuten Dangan Rannassa (1996) tai Postman Bluesin (1997) surullisten sattumusten sarjassa. Happiness kertoo miehestä, joka omistaa deux ex machinan kaltaisen sähkökypärän, joka panee käyttäjän muistamaan elämänsä onnellisimmat hetket.  Happinessissa Sabu käsittelee muistin ristiriitaista luonnetta, miten se kannattelee ja luo elämämme tarinaa, mutta aiheuttaa myös piinaavaa kärsimystä pettymysten kuvin.



 

David Lynch: The Art Life (ohj. Jon Nguyen, Olivia Neergaard-Holm, Rick Barnes. Tanska, Yhdysvallat. 2016)

Lynch on unenomaisten elokuviensa ja vilkkaan mielenviekkautensa ansiosta ollut innostunut aina myös muista taiteen muodoista, kuten musiikista ja taidemaalauksesta. The Art Life-dokumentti valottaa syvähenkisen taiteilijan käsityksiä kuvataiteesta, mutta myös itsestään.

I
 

 

Perkele 2 (ohj. Jörn Donner, Suomi. 2017)

Jörn Donner on ohjannut jatkoa tarun hohtoisella Suomi-kuvaukselleen Perkele! – Kuvia Suomesta (1971). Suomen satavuotisjuhlaohjelmistoon lukeutuva elokuva ottanee varmasti kantaa alkuperäisen perkeleen tapaan yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin ketään säästelemättä. Donner on vieraana myös itse 16.9 järjestettävässä näytöksessä. Alkuperäisestä Perkeleestä (ks. https://pepedemontaigne.tumblr.com/post/161157707464/perkele-kuvia-ja-juhlarahan-kuvia-suomesta).


 

Patti Cake$ (ohj. Geremy Jasper, Yhdysvallat. 2017)

Festivaalin avainelokuva-sarjaan lukeutuva Patti Cake$ on elokuva New Jerseyssä asuvasta Pattysta, joka sosioekonomisista haasteistaan huolimatta haikailee suurempia kuvioita. Punatukkainen, valkoihoinen ja ginger-mimmi tahtoo gangsta rap-tähdeksi päämäärätietoisella tahdollaan. Musiikkivideoita aikaisemmin ohjanneen Geremy Jasperin esikoisohjaus.


 

Creepshow (ohj. Georg.A.Romero, Yhdysvallat. 1982)

R&A juhlistaa kauhukirjailija Stephen Kingin 70-vuotispäivää ja muistaa hiljattain edemennyttä Georg A. Romero amerikkalaisiin 50-luvun kauhusarjakuvalehtiin perustuvan Creepshown erikoisnäytöksellä. King näyttelee itse episodimuotoisessa elokuvassa muun muassa Leslie Nielsenin ja Ed Harriksen ohella. Creepshow ei ole kenties maailman pelottavin elokuva, eikä camp-arvoiltakaan mikään kovin erikoinen, mutta sen näyttämöpanossa ja estetiikassa on jotain, minkä takia se on jäänyt kummitelemaan itselle vuosikymmeniksi mieleen.


 

Chasing Trane: The John Coltrane Documentary (ohj. John Scheinfeld, Yhdysvallat. 2016)


John Coltranesta ei pahemmin olla dokumentteja tehty, mutta John Scheinfeldin Chasing Trane on kerännyt hirveästi arvostelukehuja. Elokuva pyrkii kuvaamaan paitsi moderniin jazz-musiikkiin oleellisesti vaikuttaneen saksofonistin persoonaa, niin asettamaan sen myös aikansa sosiaalis- poliittishistorialliseen asiayhteyteen.


 

Fantastic Planet (ohj. René Laloux, Ranska. 1973)

René Lalouxin Fantastic Planet on intergalaktisista aiheista kertovan animaation ehdoton klassikko, jonka surrealismia, sekä Monty Pythonista tuttua Terry Gilliam-henkistä animaatiomaailmaa on käytetty vuosikymmenestä toiseen hyödyksi esimerkiksi klubielämän visuaaleina. Yksi animaatioista, joka tulee nähdä ennen kuolemaa.






 

Keskustele Facebooksissa