Hangup – Skeittaus, elämä, viihde ja kulttuuri

Juuson prinsiipit skeittiparkkiprojektin aloittamiseen.

05.06.2017 / Toimitus

Miten omalle kylälle skeittiparkki? Tässä on Suomen Skeittibetonia pyörittävän Juuso Aallon prinsiipit parkin saamiseksi omille nurkille. Lue Juuson pidempi haastattelu Suomen Skeittibetonista uudesta 1/2017 lehdestä. 

 


Skeittiparkin saaminen omalle paikkakunnalle saattaa olla vuosien kovan työn ja taistelun tulos, tai sitten se voi vaan ilmestyä ilman suurempia varoituksia. Koska jokaisella kunnalla ja kaupungilla on oma historiansa ja perinteet, virkamiehillä ja politikoilla omat intressinsä ja saunakaverinsa sekä taloudellinen tilanne vaihtelee, ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa vaikuttaa asioiden kulkuun. Seuraavilla prinsiipeillä ja esimerkeillä pyritään selvittämään miten tämä hankintaprosessi toimii ja ymmärtämään sen käänteitä. Nämä kiemurat ymmärtämällä on sitten helpompi hypätä byrokratian ja poliittisten päätösten maailmaan.

Teksti: Juuso Aalto Kuvat: Mikko Kempas

Tarve

Skeittiparkin rakentaminen paikkakunnallesi on julkinen hanke siinä missä uuden ala-asteen rakentaminen tai jalkapallokentän katsomojen korjaus. Näille molemmille hankkeille on pystytty osoittamaan tarve ja sitten kaupungin- tai kunnanvaltuusto on päättänyt, että hanke toteutetaan. Rahan merkitystä tässä kuviossa usein yliarvioidaan. Tietysti on tärkeää, että rahaa löytyy, mutta mikäli tarve on tarpeeksi kova niin yleensä hanke toteutetaan pikavauhtia hinnalla millä hyvänsä. Esimerkiksi urheilukenttien, hiihtolatujen, jääratojen, tekonurmien ja uimahallien rakentamiseen, ylläpitoon ja kunnostamiseen käytetään suuria summia vuosittain joka kunnassa. Hankkeita varten haetaan rahoitusta EU:lta, valtiolta, ELY-keskukselta, ylipäätään mistä vain mistä on mahdollista hakea. Yhtään kiveä ei jätetä kääntämättä.  Skeittiparkkihankkeelta usein puuttuu yhteinen tahto ja tuki asian eteenpäin viemiseksi ja rahoituksen hankkimiseksi, koska tarvetta ei nähdä tarpeeksi suurena. Jos skeittauksen harrastajamäärät ja skeittiparkin myönteiset vaikutukset pystyttäisiin näkemään objektiivisesti suhteessa muihin harrastuksiin joka kunnassa ja kaupungissa, skeittiparkkeja rakennettaisiin huomattavasti enemmän.

Yhteisön tuki

Skeittiparkin positiivisille vaikutuksille nuoriin ja yhteisöön ei usein osata antaa arvoa, koska tyypillisesti ihmiset eivät tiedä skeittauksesta juuri mitään, eivätkä ymmärrä harrastuksen positiivisia vaikutuksia. Tämän vuoksi skeittiparkkia ei usein nähdä tarpeelliseksi rakentaa. Paras tapa saada nostetta skeittiparkkihankkeelle on, että skeittaus saisi positiivista näkyvyyttä paikkakunnallasi. Perinteisillä harrastuksilla on vakiintuneet paikkansa paikkakunnasta riippuen ja eturyhmänsä varustettuna laajoilla suhdeverkostoilla ajamassa harrastajien asemaa. Skeittareilta tällainen usein puuttuu, joten sellainen tulisi pyrkiä luomaan. Porukassa on aina voimaa. Kerää adressi, järjestä skeittitapahtuma, yritä saada paikallinen nuoriso-ohjaaja innostumaan ja puhumaan asian puolesta, kirjoita paikallislehteen yleisönosastokirjoitus, puhu vanhemmillesi jos heillä on suhteita poliitikkoihin. Näin ihmiset saavat tietää skeittauksesta harrastuksena ja sen mukanaan tuomista hyvistä puolista. He ymmärtävät skeittiparkin tarpeen ja haluavat että sellainen rakennetaan.

Ahtialan parkki väistä Rhino-kamat ja samalla budjetilla rakennettiin pienimuotoinen betoniparkki. 

Päätös

Jos on päästy niin pitkälle, että on ymmärretty skeittauksen positiiviset vaikutukset nuoriin ja skeittauksen hyvät puolet omaehtoisena liikuntamuotona ja harrastuksena. Syksyllä kunnissa ja kaupungeissa tehdään investointipäätökset seuraavalle vuodelle. Sen jälkeen kun rahat on skeittiparkin rakentamiseksi myönnetty eli investointipäätös tehty, asiat saattavat lähteä etenemään hyvin erilaisia reittejä, riippuen kuka asioita hoitaa. Tämä on se vaihe, kun usein mennään metsään. Tärkeää olisi ottaa yhteyttä harrastajiin ja betoniparkkirakentamisen ammattilaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tärkeää on myös, että skeittaajat pitävät sen verran meteliä, että päättäjät ymmärtävät ottaa heidän mielipiteensä huomioon. Käydään läpi kaksi esimerkkiskenaariota asian ymmärtämiseksi.

CASE 1: Ensimmäisessä esimerkissä päähenkilönä on vapaa-aikajohtaja Jari, jonka poika harrastaa hiihtoa ja käy 4H-kerhossa. Jari ei tiedä skeittauksesta muuta kuin että ne on sellainen 20 ihmisen epämääräinen porukka S-marketin parkkiksella. Jättävät aina roskat levälleen, hierovat kynttilää kirjakaupan kivireunukseen ja yksi skeittari on huudellut hänen pojalleen koulussa rumia. Jarilla on käsissään edellissyksynä skeittiparkkia varten myönnetty 50 000€ ja tehtävä hankkia paikkakunnalle skeittiparkki kesäksi. Nyt on jo huhtikuu. Hän menee töihin ja käyttää aamupäivän asian googlettamiseen. Jari huomaa, että on mahdollista tilata vanerisista valmiselementeistä koostuva Sarvikuono-skeittiparkki asennettuna. Riittää, että klikkaa nettikatalogista rastin ruutuun ja ilmoittaa toimitusosoitteeksi vanhan ampumaradan parkkipaikan 5 km päästä keskustasta. Skeittiparkin pitäisi olla siellä kahden viikon päästä juuri ennen koulujen loppua. Loppuviikon Jari käyttää rahoitushakemuksen tekemiseksi ELY-keskukselle pururadan parannustöitä varten. Kunnan myöntämällä 150 000€ ei tule kuin 5 km lenkki kuntoon, mutta jos ELY:ltä saisi vielä 75 000€ lisärahoitusta niin saataisiin 3 km lenkkikin parannettua. Hiihtäjät ovat valittaneet, että kivet raapivat suksien pohjaa vaikka rata uusittiin juuri kolme vuotta sitten. Lisäksi pitää järjestellä 4H-kerhon kevätpäiville mielenkiintoista tekemistä, koska jäseniä on enää seitsemän ja uusia nuoria pitää saada houkuteltua mukaan. Huhtikuun lopulla Jari esittää kunnanvaltuuston kokouksessa, että paikkakunnalle hankitaan Sarvikuono-ramppi ja koska hankintahinta on alle 60 000€, se voidaan ostaa suoraan ilman kilpailutusta. Asia nuijitaan läpi ja aletaan puhumaan jokavuotisesta pururadan kunnostuksesta. Kesäkuun alussa uudet vaneriset skeittihärvelit saapuvat. Kunnan miehet ovat mukana kun ne nostetaan rekan lavalta asfaltille. Jari huokaisee helpotuksesta, tulipahan tuokin homma hoidettua pois alta ja nyt on hyvä painua kesälomille. Skeittarit polkevat pyörällä 5 km uudelle parkille ja toteavat ettei hankitut laitteet vastaa nykypäivän vaatimuksia. Suunnittelu on huono, asfaltti huono ja valaistusta ei ole. He päättävät lähteä takaisin S-marketin parkkikselle, koska siellä on sentään parempi asfaltti ja valaistus. Roskat jää maahan, koska uudella parkilla ei ole roskiksia. Loppukesästä vanerit on sudittu mopolla monesta kohtaa puhki, yksi kaari on poltettu ja seuraavan talven jälkeen alareunojen metallilevyt alkavat irtoilemaan tehden laitteista vaaralliset. Skeittarit turhautuvat ja hukuttavat murheensa ylenpalttiseen ES-energiajuoman litkimiseen.

CASE 2: Toisessa esimerkissä päähenkilönä on vapaa-aikajohtaja Minttu, joka ei myöskään tiedä skeittauksesta muuta kuin että hänen kummipoikansa skeittaa ja että hän käy joka viikonloppu 20 km päässä naapurikylän betoniparkilla kavereidensa kanssa. Omalta kylältä löytyy vain S-marketin parkkiksen uusi asfaltti ja kirjakaupan edusta mistä häädetään aina pois. Kummipoika on vaarassa jäädä koukkuun ES-energiajuomaan, koska turhaantuu S-marketin parkkiksella. Minttu saa syksyllä kuulla, että nyt on 50 000€ päätetty myöntää skeittiparkin rakentamiseksi. Hän ottaa heti yhteyttä kummipoikaansa ja kysyy neuvoa millainen  skeittiparkin tulisi olla. Kummipoika sanoo että betoninen. Hän on instassa ja facessa seurannut skeittareita, jotka rakentaa betonisia skeittiparkkeja ammatikseen ja ne rakentaa parhaat betoniparkit. Minttu ottaakin heti yhteyttä alan ammattilaisiin. Selviää että 50 tonnia on hyvä alku ja sillä saa ihan ok pikkuparkin, mutta jos olisi 100 tonnia niin sillä saisi jo parkin mikä oikeasti palvelisi vähän suurempaakin käyttäjäkuntaa. Minttu päättää hakea ELY-keskukselta ja EU:lta lisätukea hankkeen toteuttamiseen. Hän saa betoniparkkifirmalta materiaalia hakemusten liitteeksi. Käy niin hyvin, että ELY-keskus myöntää 40 tonnia lisää ja EU:n pyörittämä maaseudunkehittämisrahasto vielä 30 tonnia. Paikallislehdessä kirjoitetaan, että nyt rakennetaan skeittiparkkia ja kommenttikenttään ilmestyy paikallisen Lions Clubin puheenjohtajan kommentti että hieno homma kun oma poikakin skeittaa! Minttu menee tammikuussa valtuuston kokoukseen ja kertoo, että nyt on 120 tonnia rahaa, mutta jos vielä saataisiin 30 tonnia lisää, niin saataisiin vielä isompi betoniparkki kuin naapurikunnassa. Valtuustossa istuu yksi Lions Clubin jäsen, joka on saunaillassa kuullut, että skeittaus onkin hyvä asia ja ehdottaa että 4H-kerho ja skeittarit käy keräämässä kivet pois pururadalta niin säästetään sahanpurussa ja voidaan niistä rahoista siirtää 50 tonnia skeittiparkille. Paikallislehti kirjoittaa, että skeittiparkkia varten varattu 170 000€. Hiihtäjät valittaa, mutta Lions-mies sanoo, että sitä rataa on nyt korjattu viimeisen kymmenen vuoden aikana 320 tonnilla ja alle 20-vuotiaita hiihtäjiä on paikkakunnalla kolme. Soraääniä kuuluu edelleen, mutta yleinen mielipide on skeittiparkin kannalla, koska pururadalta on kerätty kivet pois. Paljastuukin, että skeittarit ovatkin aivan hyvää porukkaa. Skeittiparkkisuunnittelija suunnittelee hienon skeittiparkin, hanke kilpailutetaan ja rakentajaksi valitaan alan ammattilaiset. Parkki valmistuu ja saa osakseen jättisuosion. Se valitaan vuoden harrastuspaikaksi, Lions Club -mies valitaan jatkokaudelle valtuustoon, kummipoika vieroittuu ES-koukusta, paikallinen puisto elävöityy skeittiparkin tuoman vilinän johdosta, 4H-kehoon perustetaan skeittijaos, muuttoliike ja syntyvyys kääntyy pitkästä aikaa positiiviseksi paikkakunnalla.

Hankkeen valvonta

Eli yleinen ilmapiiri ja ihmisten positiivinen suhtautuminen on todella tärkeää hankkeen toteutumisen kannalta. Kunnille ja kaupungeille pitää myös painottaa hanketta kilpailutettaessa, että vain betoniparkkirakentamiseen erikoistuneet alan ammattilaiset pystyvät rakentamaan hyvän skeittiparkin. Kilpailutuksessa voi esimerkiksi tulla kolme tarjousta. Kaksi niistä betoniparkkirakentamisen ammattilaisilta ja kolmas perinteiseltä rakennusliikkeeltä, joka on jostain syystä saanut päähänsä tarjota betonisen skeittiparkin rakentamista vaikkei asiasta mitään ymmärräkään. On täysin mahdollista, että perinteisen rakennusliikkeen hinta on vain 2/3 betoniparkkirakentamiseen erikoistuneiden firmojen hinnasta. Tämä johtuu siitä, että he ovat laskeneet työmäärän reilusti alakanttiin. Hyvän skeittiparkin rakentaminen vaatii paljon käsityötä ja työntekijöitä, jotka taitavat monimuotoisten betonipintojen rakentamisen. Tätä ei rakennusliikkeet osaa ottaa huomioon, vaan laskevat urakkansa nojaten tuulesta temmattuihin neliöhintoihin. Vaikka hinta osuisi nappiin, niin osaava työvoima heiltä puuttuu joka tapauksessa. Kunnilla ja kaupungeilla on usein kilpailuttamisen ainoana perusteena halvin hinta. Urakat voivat mennä rakennusliikkeille, joilla ei ole mitään ymmärrystä betoniparkkirakentamisesta ja lopputuloksena on sutta ja sekundaa. Usein kilpailutuksessa annetaan eri urakoitsijoille myös laatupisteitä, mutta nämä pisteet usein unohtuu, jos hintaeroa on kymmeniä tuhansia halvimman tarjouksen jättäneen rakennusliikkeen hyväksi. Tämä ongelma on korjattavissa, jos kilpailutuksessa selkeästi vaaditaan, että tarjoavalla firmalla pitää olla kokemusta kolmen vastaavan skeittiparkin rakentamisesta ja tästä vaatimuksesta ei tingitä.

Tämän tekstin tärkein sisältö on että meidän on pidettävä puoliamme ja nähtävä vaivaa että asiat menevät skeittareiden kannalta edullisesti. Tämä koko touhu on monelle virkamiehelle uutta ja ihmeellistä. Onneksi se kuitenkin muuttuu tutummaksi sitä mukaa kun skeittiparkkeja rakennetaan. Esimerkiksi Helsinki ja Espoo ovat jo rakennuttaneet useita betonisia skeittiparkkeja ja hommat sujuu hyvin. Se ei heille ole sen kummempi homma kuin minkä tahansa asian rakennuttaminen. He tietävät miten kilpailutetaan. Ymmärtävät, että kyseessä on oma rakentamisen alansa ja osaavat valita ammattitaitoiset urakoitsijat projekteihin. Lopputuloksena aina ensiluokkainen skeittiparkki, kustannukset pysyvät kurissa, tilaaja on tyytyväinen, urakoitsija on tyytyväinen ja harrastajat kiittää.

TILAA UUSIN HANGUP: https://hangup.mycashflow.fi/product/26/hang-up-12017

Fs disaster kammiolla. DIY-meininki on aina lähellä Juuson sydäntä. Kuva: Kempas

Keskustele Facebooksissa