Hangup – Skeittaus, elämä, viihde ja kulttuuri

Ai, että minkälaista musiikkia H2Ö:ssä Suomen Turussa?

23.07.2016 / Toimitus

H2ö järjestetään tulevana  viikon loppuna viimeistä kertaa Turun Ruissalossa. Jo etukäteen voi näin sanoakin festivaalin olevan tällä päätöksellä aidosti Suomen luontoarvot huomioonottavaisin festivaalit. Toimitus toivottaa festivaalin järjestäjille onnea tulevaisuuden uusiin koitoksiin ja nostaa muutaman nimen kolmatta kertaa järjestettäviin viimeisiin telakkajuhliin.

 


Dungen (SE)

Eurooppalaisen etno- ja progetraditioon suoraan kumartava etenkin kotimaansa Ruotsin kesään sopiva Dungen on tuttu yhtye Suomen vierailuiltaan jo pitkälti yli kymmenen vuoden takaa. Yhtye edustaa traditiossa myös ruotsalaista pop-historiaa, kunnioittaen äänimaailmallaan ennen Abban valtakautta vallinneen ruotsi etno- folk- ja psykedelia-artistien kuten Bo Hanssonin, Thomas Wiehen, Hoola Bandoola Bandin tai Pugh Rogerfeldtin musiikilliseen estetiikkaan liittyvä perinnettä. Tämä on viety lähivuosina alkuaikojen jopa ajoittain ärsyttävästä voihkimisesta yhä galaktisempiin ja zappamaisempiin musiikkimatkoihin.

Mercury Rev (US)

Jos Dungenin alkuaikojen kiekuminen ärsytti niin Mercury Revin koko tuotantoa joko vihaa tai rakastaa. Jonathan Donahuen ikoninen ääni on taanut tämän jo kolmella vuosikymmenellä.  Ennen Mercury Reviä Donahue ehti soittaa kitaraa Flaming Lipsin 90-luvun alun levyillä In a Priest Driven Ambulance (With Silver Sunshine Stares) sekä Hit to Death in the Future Head. Vuoden 1998 studiolevy Desert’s song on valittu tasaiseen tahtiin 90-luvun sadan kärkilevyn joukkoon ja tätä seurannut 2001 All is Dream viimeistään teki Mercury Rev:stä Euroopassa ison vaihtoehtomusiikin yhtyeen. Tämän jälkeen Mercury Revin levyt ovat olleet tasaisen hyviä, hakien kuitenkin tarkkaa taiteellista linjaansa. Mercury Rev on kuitenkin kiistaton indie-klassikko Ruissalon yössä.

Tyynyt

Turkulaisen Solina Recordsin uuden julkaisukatalogin vahvuudesta kertoo etenkin Tyynyt-yhtye. Typerästä nimestään huolimatta Tyynyt nappaa Joensuu 1685:n jälkeen paikan autenttisena suomalaisena shoe gaze-kokoonpanona. Kappaleiden rakenteiden kannalta, laulujen melodioiden, sekä muiden pieninen yksityiskohtien kannalta Tyynyt kumartaa suoraan 90-luvun alun suuriin britti-yhtyeisiin kuten Slowdiveen, Rideen tai jopa paikoitellen My Bloody Valentinen päin. Suomen kieliset lyriikat saattavat ajoittain tuoda aluksi liikaa mieleen vaikkapa Liekki-yhtyeen.  Dynamon toukokuisella keikalla nämä jäivät kuitenkin särömassan alle, toisaalta musiikki pääsi ehkä livenä jopa vahvaa levyä enemmän oikeuksiinsa.

Stiletti-Ana

Jesse-yhtyeestä ja studiopuolen velhona tunnettu Ilari Larjosto aka. Stiletti-Ana on tasaisesti tuottanut myös omalla taiteilija nimellään pohjoismaista luomu housea jo usean vuoden ajan. Yhteistyötä on tehty   kenties maailman omalla tavalla parhaiman house levy-yhtiön, norjalaisen Sex Tagsin levy-yhtyeen UFO alamerkillä yhdessä norjalaisen Dj Fett burgerin kanssa, suomalaisen vanhan koulun house-pirun Enderin ja uuden koulun Trevor Deep Jr:n kanssa. 2015 vuonna ranskalainen blogihouseakin julkaisut I’m a Cliché julkaisi taiteilijan ensimmäisen varsinaisen EP:n. Kuitenkaan ennen tätä kesää Stiletti-Anan omia varsinaisia live-vetoja ei olla juurikaan Suomessa ainakaan nähty. Toimituksen tekemän tiedustelutyön perusteella täyttä varmuutta ei ole mistä aineksista nykyiset livet muodostuvat, mutta newfeedien perusteella ainakin todella kovan niminen 108 bpm kappale lienee merellisissä maisemissa tulossa.

Ostos

Viime HangUpissa arvostellun Arsi Kevan Ultraääni levymerkin esikoiskasetilta tuttu Olli Aarnin Ostos kuullaan myös Ruissalossa. Aina intensiivisistä esiintymisistään aliaksesta huolimatta tunnettu Aarni tarjonnee asian mukaisen show:n vaikka Ostoksen nykyisestä live-materiaalin määrästä toimituksella ei tässä yhteydessä tietoa olekaan. Ultraäänen katalogista H2Ö:ssä kuultavissa löytyy myös Sumuposauttaja, jolta Ultraääni julkaisi vastikään tuplakasetin, sekä esikoiskasetilla niin ikään esiintyvä Jukka Nousiainen, joka ei esittelyjä luultavasti kaivannekaan.

Tero

2000-luvun alun suomalaisen elektronisen musiikin klassikoihin kuuluu kiistatta ”Commodore Tero” eli Tero aka. Tero Mäyränen.  First Blood ja Cracker’s revenge tulivat omaan tietoisuuteen vasta hiljattain kun electro faijat pitivät oppituntia kuinka kovaa musiikkia sitä lähes 20 vuotta sitten Suomessa on tuotettukaan. Mainitut julkaisut tulivat ulos legendaarisella Rikos Recordsilla, joka julkaisi aikoinaan myös Mesakia ja Dr. Robotnikia. Arvostuksesta kertonee, että Tero pääsi myös aikoinaan tekemään remixin saksalaisen minimal technon kummisedän Anthony Rotherin Little Computer People-projektille. Odotamme innolla commodoren vinkumista ja vulvahtelua.

Muista myös nämä:

Viime lehdessä hehkutettu Kouvolan punk-lupaus Miettiin, Ritarikunnasta aikoinaan tuttu Lempi-Joe aka. Hopee yhdessä Mynämäen Grandmaster Flashin Chuck Mainin aka. Jukka Maineen kanssa,  herkän indie-musiikin rakastajien Merries, höyryisten beattien maestro Kanttoripoika, sekä aivan liian harvakseltaan kuultava Trio Tetris.

 

 

 

Keskustele Facebooksissa